Nokian Linnavuoreen rakennetaan F-35-hävittäjien moottorin kokoonpano- ja huoltotiloja

Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen solmimista maa-alueen käytöstä Nokian Linnavuoressa. Vuokrasopimuksen solmiminen on edellytys sille, että Puolustuskiinteistöt voi aloittaa maa-alueella toimitilojen rakennushankkeen. Maa-alueella toteutettavat rakennushankkeet liittyvät F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Linnavuoreen F-35-monitoimihävittäjän F135-moottorin kokoonpano- ja huoltotilat sekä muuta infrastruktuuria Patria Aviation Oy:n käyttöön. Rakentamistöiden valmistuttua Puolustuskiinteistöt solmii vuokrasopimuksen Patria Aviation Oy:n kanssa. Patria käyttää tilaa F-35-hävittäjän moottoreiden loppukokoonpano- ja huoltotoimintaan. Moottoreiden kokoonpanohallin rakentaminen alkaa vuonna 2024. Moottoreiden huoltotoiminta jatkuu Suomen F-35-kaluston koko elinkaaren ajan.

Rakennushankkeet ja niiden myötä mahdollistuva teollisuuden toiminta Linnavuoressa ovat osa F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kokonaisuutta. F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen.

“F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen. Lisäksi se synnyttää kotimaahan merkittävää osaamista F135-moottorin kokoonpanosta ja testauksesta”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

F-35-hankkeen teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta. F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön sisältyvät kyvyt ja toiminnot rakentuvat asteittain vuoden 2030 loppuun mennessä.

“Kansallisen puolustuskykymme ja huoltovarmuutemme vahvistamisen ohella työllisyysvaikutus Suomessa on lähes 6000 henkilötyövuotta”, Häkkänen sanoo.

Finnairin hallitus päätti johdon ja asiantuntijoiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudesta kaudesta

Johdon ja asiantuntijoiden suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä

Finnairin hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelmansa uudesta kaudesta, joka käsittää vuodet 2024–2026. Ohjelman osallistujilla on mahdollisuus ansaita Finnairin osakkeita pitkän aikavälin kannustinpalkkiona, jos hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet täyttyvät. Järjestelmä on tarkoitettu Finnairin johtoryhmälle sekä muulle johdolle ja asiantuntijoille. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa osallistujia työskentelemään omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä ja sitouttaa heitä yhtiöön.

Vuosittain alkaviin ohjelmiin sisältyy kolmivuotinen suoritusjakso. Ohjelmasta mahdollisesti maksettavat osakepalkkiot toimitetaan osallistujille yhtenä eränä suoritusjakson jälkeen, ja ne ovat vapaasti luovutettavissa. Ohjelman perusteella mahdollisesti maksettavat osakepalkkiot maksetaan osallistujille keväällä 2027.

Johtoryhmän jäsenten odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään viisikymmentä prosenttia järjestelmän nojalla saamistaan netto-osakkeista, kunnes heidän osakeomistuksensa Finnairissa vastaa vähintään heidän kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Osallistujalle yksittäisenä vuonna maksettavan muuttuvan palkitsemisen määrä ei voi ylittää sataa kahtakymmentä prosenttia osallistujan bruttomääräisestä vuosipalkasta.

Vuosia 2024–2026 koskevan osakeohjelman suoritusperusteina ovat osakekohtainen tulos, vapaa kassavirta sekä CO2-päästöt/myydyt tonnikilometrit (CO2/RTK) (polttoainetehokkuus).

Jos ohjelmalle asetetut tavoitteet vuosina 2024–2026 saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella toimitettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään noin 118 000 000 osaketta. Kyseinen osakemäärä merkitsee palkkioiden bruttomäärää, josta vähennetään ennakonpidätys, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä toimitetaan osallistujille osakkeina.

Vuodet 2024–2026 kattavaan ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 75 henkilöä.

Finnairin vuoden 2023 vuosikertomus on julkaistu

Finnair Oyj:n hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023 on julkaistu tänään 19.2.2024. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista sisältyy hallituksen toimintakertomukseen.

Finnair julkaisee erikseen Finnair Oyj:n hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sisältävän Taloudellinen tieto 2023 -raportin myös European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. Raportin formaatti on Extensible Hypertext Markup Language (XHTML). ESEF-vaatimusten mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot sekä yhtiön tunnistetiedot on merkitty iXBRL-merkein. Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy on toimittanut riippumattoman kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien Finnairin suomenkielistä ESEF-tilinpäätöstä. Varmennustoimeksianto on suoritettu ISAE 3000 -varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti.

Finnair on tänään lisäksi julkaissut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkitsemisraportin vuodelta 2023.

Kaikki yllä mainitut selvitykset ovat tämän tiedotteen liitteenä PDF-tiedostoina, ja ne löytyvät myös Finnairin verkkosivustolta osoitteesta https://investors.finnair.com/fi/reports-and-presentations.

Lisäksi Finnairin vuosikertomus 2023 on julkaistu tänään Finnairin verkkosivustolla. Vuosikertomus sisältää myös kaikki edellä mainitut julkaisut (ESEF-raporttia lukuun ottamatta) sekä GRI-standardeihin (Global Reporting Initiative) viitaten laaditut vastuullisuustiedot.

Saskylle lupa lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon järjestämiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt SASKY koulutuskuntayhtymälle (Saskylle) oikeuden järjestää lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon koulutusta. Päätös tulee voimaan 1.8.2024 ja koulutus on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2024 aikana.

Merkittävä lentokonetekniikan kouluttaja

Sasky Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on koulutettu lentokoneasennuksen eri tutkintomuotoja 1980 -luvulta lähtien aikuiskoulutuksena ja monimuotokoulutuksena. Syksystä 2023 lähtien lentokoneasennuksen perustutkintokoulutusta on annettu myös peruskoulunsa juuri päättäneille. Lentokonetekniikan koulutus Saskyssa tapahtuu Mänttä-Vilppulan Sassissa. Sasky on merkittävä lentokonetekniikan kouluttaja, sillä se kouluttaa lentokoneasentajia osastutkinnoista perustutkintoon ja ammattitutkintoon asti ja järjestämisluvan muutoksen myötä jatkossa myös alan erikoisammattitutkintoon.

Erikoisammattitutkinnon myötä joustava etenemispolku asiantuntijatehtäviin

Sasky perusteli hakemustaan mm. sillä, että lentokonetekniikan koulutuksilla halutaan työelämälähtöisesti vastata koulutetun henkilökunnan kysyntään. Lentokonetekniikan pitovoiman lisäämiseksi on tärkeää, että lentokoneasennuksen osatutkinnon tai perustutkinnon sekä lentokonetekniikan ammattitutkinnon suorittaneilla henkilöillä olisi joustava etenemispolku asiantuntijatehtäviin lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon myötä. Lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon avulla lentokoneasentajia voidaan kouluttaa opetustehtäviin, tuotannon läheisiksi toimihenkilöiksi, tuotannon / huollon suunnittelijoiksi ja erityisteknologioiden sekä laadunvarmistuksen asiantuntijoiksi.

Ainoa alan erikoisammattitutkintokoulutuksen tarjoaja Pirkanmaalla

OKM katsoi, että lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon järjestämisluvan myöntäminen oli tarpeellista, kun otetaan huomioon alueellinen osaamistarve ja nykyinen koulutuksen tarjonta. Muilla koulutuksen järjestäjillä Pirkanmaalla ei ole kyseistä järjestämislupaa. OKM pyysi hakemukseen lausuntoa ilmailu- ja merenkulkualan työelämätoimikunnalta, joka puolsi Saskyn osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa haettavan tutkinnon osalta.

Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Muotiyhtiö Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle 22.2.2024. Uusi myymälä sijaitsee kaikille avoimessa tuloaulassa ja valikoima koostuu Lindexin naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Lentoasemamyymälän avulla Lindex pystyy tavoittamaan laajasti kansainvälisiä matkustajia ja sen myötä edistämään Lindexin tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.

“On upeaa saada Lindex-myymälä lentomatkustajien ulottuville. Tämä on hieno mahdollisuus tavoittaa uusia kansainvälisiä asiakkaita ja tutustuttaa heidät laadukkaaseen valikoimaamme. Uskomme myös Lindexin kanta-asiakkaiden ilahtuvan saadessaan suosikkituotteitaan helposti mukaan matkalle”, sanoo Kirsi Rauhala, Lindexin Suomen, Baltian ja Keski-Euroopan maajohtaja.

Lentoasemalle avattava Lindex on uudenlainen konseptimyymälä, jonka valikoima koostuu yksinomaan naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Sisustukseltaan myymälä on raikkaan skandinaavinen ja moderni.

”Kehitämme jatkuvasti Helsinki-Vantaan tarjontaa seuraamalla matkustajien toiveita ja trendejä, ja Lindex on hieno lisäys kattavaan myymälätarjontaamme. Uskomme, että uusi myymälä palvelee sekä lentoaseman matkustajia että lähialueen asukkaita erinomaisesti”, sanoo Helsinki-Vantaan kaupallisen liiketoiminnan johtaja Nora Immonen Finaviasta.

Lindex-myymälä avataan Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloaulaan torstaina 22. helmikuuta 2024 klo. 10.00.

TUI lisää lentoja Lappiin ja nimeää Boeing 737-8 -lentokoneen “Ivaloksi”

Suomesta ei ainoastaan vain lähdetä TUIn lomamatkoille, vaan se on myös itsessään tärkeä matkailumaa. Lappi on suosittu talvilomakohde TUIn asiakkaille ja lentoja lisätään vielä enemmän ensi talveksi. Tämän talvikauden aikana TUIn kanssa matkustaa yli 50 000 lomailijaa Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta ja Portugalista yhtiön omilla lentokoneilla Suomen Lappiin.

Ystävänpäivänä TUI fly:n erityislento Alankomaista laskeutui Ivaloon – Suomen pohjoisimpaan lentokenttään, joka kuuluu myös TUIn globaaliin lento-ohjelmaan. Lento OR9443 laskeutui Ivaloon kello 11.20 mukanaan 180 matkustajaa, joiden joukossa oli matkatoimistojen henkilökuntaa, tuotepäälliköitä, vaikuttajia, yhteistyökumppaneita, sekä median edustajia. He eivät tulleet Ivaloon vain todistamaan nimenantoseremoniaa, vaan myös kokemaan mitä kaikkia upeita elämyksiä kauniilla Lapilla on tarjotavana. Päivä tulee olemaan täynnä aktiviteetteja, kuten husky- ja porovaljakkoajelua, moottorikelkkailua, sekä ruokailua ulkoilmassa.

“Ivalo” on kolmas Boeing 737-8 -lentokone, joka on nimetty Lapin kohteen mukaan. Aikaisemmat lentokoneet – “Kittilä”, joka nimettiin vuonna 2018, ja “Rovaniemi”, joka nimettiin vuonna 2022 – saivat kummikseen itse Joulupukin. “Ivalo” on uusin lisäys TUIn laivastoon ja se saa kummikseen paikallisen julkkis-huskykoiran “Dieselin”. “Diesel” on lähes seitsemän vuotta vanha suurikokoinen ja sinisilmäinen huskykoira Pauliina Mäen “Happy Huskies” -kennelistä. Mäki on aktiivinen TikTokissa ja Dieselin videot ovat yleensä tilin suosituimpia.

– Olemme iloisia toivottaessamme uuden lentokoneemme ‘Ivalon’ tervetulleeksi kotilentokentälleen sen nimeämistilaisuuteen. Lapin lähettiläänä Boeing 737-8 tulee vierailemaan ympäri maailmaa, tehdäkseen Suomen ja TUIn läheisen suhteen entistäkin näkyvämmäksi. Lisäksi se on hieno esimerkki sitoutumisestamme jatkamaan matkaamme kohti Euroopan polttoainetehokkainta lentoyhtiötä. Kestävämpi lentäminen auttaa meitä varmistamaan, että asiakkaamme voivat nauttia Euroopan maisemista ja tukea alueellista ja paikallista matkailua”, totesi Marco Ciomperlik, Chief Airline Officer, TUI Group.

– Tänään juhlimme Boeing 737-8 ‘Ivalon’ nimeämistä. Juhlallisen tilaisuuden lisäksi esitelemme tänään samalla Ivaloa matkakohteena suurelle joukolle ihmisiä, jotka lensivät mukanamme. Olemme kiitollisia vieraanvaraisuudesta, jota olemme saaneet tänä ystävänpäivänä, sekä lämpimästä vastaanotosta asiakkaillemme koko talven ajan, kertoi Arjan Kers, Managing Director, TUI Belgium & Netherlands. Ja lisäksi on lisää hyviä uutisia, sillä ensi talvesta lähtien TUIn lennot kulkevat suoraan Amsterdamista Ivaloon ohittaen nopean pysähdyksen Kittilässä.

– Olemme hyvin ylpeitä siitä, että jälleen yksi TUIn lentokoneista on nimetty Lapin koteen mukaan ja siitä, että Ivalo toimii nyt alueen lähettiläänä maailmalla. Teemme erinomaista yhteistyötä matkailualan kumppaneidemme kanssa, josta kuluva ennätyksellinen Lapin sesonki on elävä todiste. Lapista on muodostunut entistäkin houkuttelevampi matkakohde kansainvälisesti, minkä mahdollistamisessa TUI on ollut meille merkittävä yhteistyökumppani, Finavian Lapin lentoasemien aluejohtaja Jonna Pietilä sanoo.

Finnair-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2023: Finnairin tulosparannus jäi ennustettua vaisummaksi

Hyvä päätös vahvalle vuodelle vahvan markkinan sekä myynti- ja säästötoimenpiteiden siivittämänä.

Tammi–joulukuu 2023

  • Liikevaihto kasvoi 26,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 988,5 miljoonaa euroa (2 356,6).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 184,0 miljoonaa euroa (-163,9) ja liiketulos oli 191,4 miljoonaa euroa (-200,6).
  • Osakekohtainen tulos oli 0,022 euroa (-0,060**).
  • Kauden tulos sisälsi 145 miljoonan euron positiivisen laskennallisten verosaamisten kirjaamisen aiemmin kertyneistä tappioista.
  • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 472,3 miljoonaa euroa (259,0) ja investointien nettorahavirta -464,0 miljoonaa euroa (-75,5).*** Bruttoinvestoinnit olivat 484,2 miljoonaa euroa (199,6).
  • Matkustajamäärä kasvoi 20,8 prosenttia 11,0 miljoonaan (9,1).
  • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 15,5 prosenttia 36 145,5 miljoonaan kilometriin (31 298,4). Tämä on noin 77 prosenttia vuoden 2019 tarjotuista henkilökilometreistä. Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti vuoteen 2019 verrattuna oli noin 81 prosenttia.
  • Matkustajakäyttöaste oli 76,4 prosenttia (67,6).
  • Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2023 jaeta osinkoa.

Väliaikainen toimitusjohtaja Jaakko Schildt:

Finnair kuljetti loka-joulukuussa 2,6 miljoonaa matkustajaa ja katsauskauden liikevaihto oli 727,2 miljoonaa euroa (687,3). Vertailukelpoinen liiketulos oli 22,5 miljoonaa euroa (17,9), joten jatkuneet kustannustentehostus- sekä myynninedistämistoimemme tuottivat suotuisan markkinan tukemina hyvää tulosta. Finnairin vertailukelpoinen liiketulos oli voitollinen kuudennen neljänneksen ja nettotulos jo viidennen neljänneksen peräkkäin.

Katsauskaudella vallinneista haastavista sääolosuhteista huolimatta lentojemme saapumistäsmällisyys pysyi kohtuullisella tasolla ja oli 75 prosenttia. Toisin kun monet muut lentoyhtiöt, pystyimme operoimaan lähes kaikki lentomme joidenkin lentojen viivästymisestä huolimatta. Luotettavuutemme onkin ollut niin katsauskaudella kuin koko vuoden aikana maailmanlaajuisesti mitattuna huippuluokkaa. Tämä on tukenut asiakastyytyväisyyttä ja nettosuositteluindeksimme oli neljännellä vuosineljänneksellä 32, mikä on kansainvälisesti hyvä taso.

Toteutimme katsauskauden aikana onnistuneesti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin, joka oli merkittävä askel strategiassamme. Osakeannista saadut varat käytettiin Finnairin taseen ja taloudellisen aseman vahvistamiseen, jotta pystyisimme paremmin hallitsemaan rahoitusvelkojamme, tukemaan kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiamme toteuttamista ja varmistamaan kykymme toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Tahdon osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille vanhoille ja uusille osakkeenomistajille, jotka osallistuivat osakeantiimme.

Osakeannin jälkeen maksoimme muun muassa loput valtion myöntämästä 400 miljoonan euron pääomalainasta takaisin, minkä jälkeen Finnairilla ei enää ole oman pääoman ehtoisia velkainstrumentteja. Maksoimme myös ylimääräisen 120 miljoonan euron takaisinmaksuerän 600 miljoonan euron TyEL-lainastamme. Taseemme on näiden toimenpiteiden sekä vahvan koko vuoden tuloksen ja kassavirran myötä aiempaa terveempi. Myös rahoituskulumme pienenivät.

Strategiatyömme jatkui kokonaisvaltaisesti katsauskauden aikana. Aloitimme muun muassa yhteistyömme oneworld-kumppanimme Qantasin kanssa vuokraamalla heille kaksi A330-lentokonetta Australian ja Kaakkois-Aasian välillä lennettäviin lentoihin. Tämä on jälleen yksi merkittävä askel, jolla varmistamme laivastomme tehokkaan ja kannattavan käytön, kun Venäjän ilmatila on kiinni.

Finnair täytti 1. marraskuuta 100 vuotta. Merkkivuotemme oli juhlallisuuksien täyttämä, mutta mikä tärkeintä, se oli käänteentekevä, sillä jätimme sen aikana kaksoiskriisin taaksemme. Syksystä 2022 lähtien toteutettu systemaattinen strategiatyö on kantanut hedelmää ja olemme palauttaneet liiketoimintamme tavoitellulle kannattavuustasolle vuositasolla.

Jatkamme edelleen strategiamme toteuttamista ja pidämme kannattavuuden lisäksi huolta operatiivisesta laadukkuudesta, luotettavuudesta ja niiden myötä asiakastyytyväisyydestä. Kiitokseni menestyksekkäästä juhlavuodesta ja Finnairin käänteen saavuttamisesta kuuluu koko Finnairin henkilöstölle. Kiitos myös asiakkaillemme ja kaikille sidosryhmillemme yhteisestä matkasta.

Osakkeenomistajien voitonjakopolitiikka ja hallituksen esitys voitonjaosta

Finnairin osakkeenomistajien voitonjakopolitiikan mukaisesti tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina tai pääomanpalautuksena. Tällaisesta varojenjaosta päättäessään Finnair pyrkii ottamaan huomioon kulloisenkin tuloskehityksen ja tulevaisuudennäkymät, rahoitustilanteen sekä pääoma- ja investointitarpeet. Mahdolliset tulevat varojenjaot voidaan suorittaa kahdessa vuosittaisessa erässä.

Finnair asetti marraskuussa toteutetun 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin yhteydessä tavoitteen, jonka mukaan se pyrkii palauttamaan varojenjakokykynsä vuodesta 2025 alkaen vuoden 2024 tilinpäätökseen perustuen.

Vuonna 2023 osakekohtainen tulos oli 0,022 euroa (-0,060). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 473 123 719,36 euroa 31.12.2023. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella ei jaettaisi osinkoa.

…..

*     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

**   Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa 2023 ja vertailukauden lukua on tämän vuoksi oikaistu.

*** Investointien nettorahavirta sisälsi vuoden neljännellä neljänneksellä 68,0 miljoonaa euroa lunastuksia (38,9 miljoonaa euroa sijoituksia) rahamarkkinarahastoista tai muista lyhytaikaisista rahoitusvaroista (maturiteetti yli kolme kuukautta). Vuonna 2023 niihin tehtiin sijoituksia 60,7 miljoonalla eurolla (12,8 miljoonaa euroa). Ne ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.

Selvitys tarkastelee vaihtoehtoja lentoasematoiminnan järjestämiselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 13.2.2024 selvityksen lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen toteuttivat Sitowise Oy ja Kiila Consulting Oy.

Selvitys tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen tueksi. Selvityksessä esitellään useiden eurooppalaisten maiden vaihtoehtoja ja keskitytään Ruotsin, Norjan, Puolan ja Kreikan mallien arvioimiseen.

Selvityksessä ei esitetä etenemissuosituksia.

Tarkastelussa neljä vaihtoehtoa

Selvityksen mukaan Euroopan maissa on tunnistettu kolme tahoa, jotka pääasiassa omistavat ja operoivat lentoasemia yhdessä tai erikseen: valtio, aluehallinnot ja yksityiset tahot.

Tällä hetkellä Suomessa valtionyhtiö Finavia operoi verkostoa, johon kuuluu 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme kunnallista sekä yksi kunnallisen ja yksityisen yhdessä omistama lentoasema.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten Suomen lentoasematoiminta voitaisi järjestää neljän eri mallin mukaisesti.

Selvityksissä lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu Liikenne 12 -suunnitelman arviointikehikon mukaisesti. Arviointikehikon osa-alueet ovat saavutettavuus ja palvelutaso, taloudellisuus, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä liikennejärjestelmän turvallisuus.

Selvityksen perusteella yksikään tarkasteltu malli ei ole sellaisenaan muita parempi vaihtoehto. Selvityksen mukaan ei voida kuitenkaan päätellä, että nykymallin jatkaminen olisi tarkasteltuja malleja selkeästi parempi.

Ruotsin malli

Ruotsin mallissa Finavian verkostoon jäisivät vain keskeisimmät lentoasemat ja osa lentoasemista kunnallistettaisiin. Ruotsissa kunnallisille lentoasemille määritellyt valtiontuet kattavat 50–75 prosenttia lentoasemien operatiivisesta alijäämästä.

Selvityksen mukaan malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Norjan malli

Norjan mallissa valtionverkostoyhtiö Finavian erityistehtävää muutettaisiin voittoa tavoittelemattomaksi ja strategiaa laajennettaisiin vahvistamaan kansainvälisen liikenteen kehittämistä erityisesti kakkos- ja kolmoskaupunkien, kuten Tampere-Pirkkalan, Turun ja Oulun, lentoasemilta. Kaikki siviili-ilmailun lentoasemat voisivat kuulua Finavian verkostoon.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä kunnille ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Puolan malli

Puolan mallissa Helsinki-Vantaan lentoasema jäisi Finavian omistukseen. Muut lentoasemat yhtiöitettäisiin ja Finavia tulisi niille osaomistajaksi. Muut omistajat olisivat pääasiassa kuntia.

Finavian omistusosuus määräytyisi suhteessa lentoasemien matkustajamäärään, jolloin alijäämäisten lentoasemien kustannukset jäisivät merkittävissä määrin kuntien katettavaksi.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja valtiolle, mutta heikennyksiä kunnille ja aluetalouteen.

Kreikan malli

Kreikan mallissa sekä Helsinki-Vantaalle että valitulle joukolle verkoston lentoasemia kilpailutettaisiin pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityiset operaattorit, jotka maksaisivat käyttökorvausta valtiolle.

Finavian rooli muuttuisi merkittävästi. Jäljelle jäävällä verkostolla sen toiminnasta ei olisi mahdollista saada ylijäämäistä ja yhtiö tarvitsisi valtion tukea.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä valtiolle ja aluetalouteen, mutta heikennyksiä Finavialle.

Selvitys tuottaa tietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen

Selvitys tuottaa taustatietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Lentoliikennestrategia tehdään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittämällä lentoliikennettä koskevia osioita. Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö käynnistyi syksyllä 2023. Selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä.

Kuluttaja-asiamies puuttui Finnairin epäselvään ympäristömarkkinointiin

Finnair Oyj:n markkinoinnissaan käyttämä ympäristöväittämä lentopolttoaineen kasvihuonekaasupäästöistä antoi harhaanjohtavan kuvan yrityksen lentomatkustamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista. Finnair sitoutui korjaamaan markkinointiaan.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Finnairin markkinoinnissaan käyttämään ympäristöväittämään ”hankimme uusiutuvaa lentopolttoainetta, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 % –tavoitteenamme on olla täysin hiilineutraali vuonna 2045”.

Mainosta esitettiin laajalti eri markkinointikanavissa, muun muassa Twitterissä (nykyisin X), Facebookissa, Helsingin Sanomissa sekä Finnairin Instagram-tilillä. Mainoskuvituksessa käytettiin ympäristöystävällisyyttä korostavaa kuvaa maapallosta ja lentokoneesta, jonka lentoreittiä seuraa vihreä juova.

Ympäristöväittämien oltava selkeitä ja tarkkarajaisia

Kuluttaja-asiamiehen mukaan Finnairin ympäristöväittämän perusteella kuluttaja ei voi tietää, mikä merkitys markkinoinnin pääviestinä käytetyllä uusiutuvan lentopolttoaineen hankinnalla on Finnairin kokonaispäästöihin. Mainoksesta ei esimerkiksi käynyt ilmi, kuinka suuri hankinta on suhteellisesti, mihin väittämällä verrataan tai mihin ajanjaksoon se liittyy. Markkinoinnissa korostettu väite voitiin ymmärtää jopa niin, että Finnair olisi siirtynyt kokonaan uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöön ja Finnairin päästöt kokonaisuudessaan vähenisivät 80 %. Finnairin selvityksestä kuluttaja-asiamiehelle ilmeni, että vuonna 2022 uusiutuvan lentopolttoaineen prosenttiosuus kaikista Finnairin käyttämistä polttoaineista oli kuitenkin vain noin 0,2 %.

Sosiaalisessa mediassa mainosväittämien yhteydessä oli linkki Finnairin asiakaslehden taustoittavaan artikkeliin. Kampanjan printtimainoksissa väittämän lisätietoja avattiin pikkuprintissä.

”Ympäristöväittämää tukevat perustelut ja lisätiedot eivät voi olla usean klikkauksen ja linkin päässä itse väittämästä. Markkinointi on suunniteltava niin, ettei kuluttaja voi tulla huomaamattaan ohittaneeksi väittämää koskevaa täsmennystä.”

KULUTTAJA-ASIAMIES KATRI VÄÄNÄNEN
Kuluttaja-asiamies totesi, että Finnair ei esittänyt tekemänsä ympäristöväittämän laajuutta ja rajoja markkinoinnissaan selkeästi ja näin ollen jätti kertomatta kuluttajan kannalta olennaisia tietoja. Ympäristömarkkinoinnin on aina oltava paikkansapitävää, tarkkarajaista ja selkeää, jotta kokonaisvaikutelma ei muodostu kuluttajien kannalta harhaanjohtavaksi.

“Epämääräiset ympäristöväittämät eivät auta kuluttajia tekemään aidosti ympäristöystävällisiä valintoja. Viherpesun torjuminen on yhä tärkeämpää ja tätä tulee avittamaan myös valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö.” Yleiset vastuullisuustavoitteet eivät riitä perustelemaan ympäristöväittämiä Finnairin selvityksen mukaan markkinoinnissa ilmoitettu kirjaus olla hiilineutraali vuonna 2045 perustuu Finnairin vuonna 2020 julkistamaan vastuullisuusstrategiaan ja siinä asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen. Kuluttaja-asiamies piti Finnairin ilmausta hiilineutraaliustavoitteesta alttiina muutoksille ja epävarmuudelle sekä kuluttajien kannalta vaikeasti arvioitavana.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksen verkkosivuillaan antamat täsmentymättömät ja yleiset vastuullisuuslausumat eivät sellaisinaan riitä perustelemaan elinkeinonharjoittajan esittämiä ympäristöväittämiä, vaan kuluttajan tulee löytää vaivatta väittämän tueksi esitetty luotettava näyttö ja perustelut.

Finnair sitoutui siihen, että se ei luo ympäristömarkkinoinnillaan harhaanjohtavaa kokonaisvaikutelmaa lentomatkustamisen ympäristövaikutuksista ja käyttää ympäristömarkkinoinnissaan vain sellaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevia ympäristöväittämiä ja ilmauksia, jotka ovat selkeitä ja tarkkarajaisia.

Kuluttaja-asiamies muistutti Finnairia myös siitä, että ympäristömarkkinointia koskeva sääntely ulottuu Finnairin kaikkeen markkinointiin markkinointikanavasta riippumatta.

:ILMAVOIMAT: Ilmatankkauslentokierroksia Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 12.–15.2.2024.

Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavan harjoittelun tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-ohjaajien lentokoulutusta.

Lapin lennosto toteuttaa ilmatankkauslentokierrokset yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa. Harjoitteluun osallistuu suomalaisia F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä ja yksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Ilmatankkausharjoittelua lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä alueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 12.–15.2.2024. Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. Yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone tukeutuu Rovaniemelle.

Ilmatankkauslentokierrokset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Vastaavia koulutustapahtumia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen.

Finnair peruu noin 550 lentoa poliittisen lakon vuoksi 1.–2. helmikuuta

 Pixabay/CC0 Public Domain

Finnair joutuu perumaan poliittisen lakon vuoksi valtaosan lennoistaan, yhteensä arviolta noin 550 lentoa 1.–2.2.2024, koska lakko vaikuttaa merkittävästi Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintoihin ja Finnairin lentotoimintaan.

Finnairin liikenneohjelmassa on normaalisti noin 280 lentoa päivässä, eli suurin osa helmikuun 1. ja 2. päivän lennoista tullaan perumaan. Finnairin tavoitteena on lentää lakkopäivien aikana joitain yksittäisiä lentoja ja Finnair viestii näistä suoraan kyseisten lentojen asiakkaille.

Finnair toteuttaa lentojen peruutukset järjestelmissään lento kerrallaan tiistaiaamusta 30.1.2024 lähtien ja tarjoaa samalla asiakkaille automaattisesti vaihtoehtoista reititystä. Asiakkaat saavat tiedon lennon peruutuksesta ja vaihtoehtoisesta reitityksestä sitä mukaa, kun peruutukset on järjestelmissä tehty.

Lakkopäivinä lennettävien yksittäisten lentojen maapalveluissa, kuten matkatavarakuormauksessa ja lentojen juoma- ja ruokatarjoilussa, voi esiintyä häiriöitä ja lennot saattavat viivästyä.

”Olemme antaneet asiakkaille mahdollisuuden vaihtaa lentojaan Finnairin muiden päivien lennoille, ja yli 35 000 asiakasta on tämän mahdollisuuden hyödyntänyt. Laajemmin pääsemme tekemään uudelleenreitityksiä 30.1.2024 alkaen, sillä käytämme uudelleenreitityksissä myös muiden lentoyhtiöiden lentoja ja toimimme uudelleenreitityssopimusten aikajänteiden puitteissa”, sanoo Finnairin operatiivisen keskuksen johtaja Jari Paajanen.

Koska peruttavia lentoja ja uudelleenreititettäviä asiakkaita on paljon, menee uudelleenreitityksiin yhteensä noin kaksi päivää.

”Teemme parhaamme tarjotaksemme sopivan lentovaihtoehdon mahdollisimman monelle asiakkaalle, mutta vaihtoehtoisia lentoja on rajatusti”, sanoo Paajanen. ”Pyydämme, että asiakkaat jaksaisivat odottaa meiltä tulevaa ehdotusta vaihtoehtoiseksi lennoksi, sillä asiakaspalvelukeskuksemme ovat valitettavasti ruuhkautuneet ja jonotusajat voivat venyä pitkäksi.”

”On todella ikävää, että poliittinen lakko vaikuttaa näin merkittävästi asiakkaidemme matkoihin. Tiiviissä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa pyrimme varmistamaan, että saamme lentoliikenteen käynnistettyä mahdollisimman sujuvasti lakon jälkeen”, Paajanen sanoo.

Finnair tarjosi jo 19.1. asiakkailleen mahdollisuutta siirtää lentojaan pois lakkopäiviltä. Asiakkaat, joilla on varaus Finnairin lennolle ajalla 31.1.–3.2.2024 voivat aikaistaa matkaansa tai siirtää sitä myöhemmäksi niin, että matkustuspäivä on viimeistään 15.3.2024.  Jos asiakkaan lipputyyppi normaalistikin mahdollistaa muutokset, hän voi siirtää matkustuspäiviä itse Finnairin verkkosivujen Varaukseni-palvelussa. Jos asiakkaan lipputyyppi ei mahdollista muutoksia, kuluttoman muutoksen matkustuspäivään voi tehdä ottamalla yhteyttä lipun varanneeseen matkatoimistoon tai Finnairin asiakaspalveluun. Finnair on viestinyt tästä mahdollisuudesta suoraan asiakkaille, joilla on varaus lakkopäivien aikana.

Mikäli matkan ajankohdan siirtäminen ei ole asiakkaalle mahdollista, hän voi perua varauksensa ja hakea käyttämättömästä lipusta takaisinmaksua. Finnairilta lipun ostaneet asiakkaat voivat tehdä tämän Finnairin verkkosivujen Varaukseni-palvelussa tai ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun. Jos lippua ei ole ostettu suoraan Finnairilta, asiakkaan tulee olla yhteydessä lipun varanneeseen matkatoimistoon.