Finnair valitsi Rusanen Groupin Keravan uuden suurpesulan palvelemaan matkustajiaan

Finnair valitsi Rusanen Groupin Keravan uuden suurpesulan palvelemaan matkustajiaan

Elokuussa 2023 avatun suurpesulan toimintavarmuus, kapasiteetti, ihanteellinen sijainti lentokentän läheisyydessä sekä kustannustehokkuus saivat Finnairin valitsemaan Rusanen Groupin uudeksi pesulakumppaniksi. Viikoittain noin 200 rullakollista puhtaita matkustaja- ja tarjoilutekstiilejä lähtee Keravalta kohti Finnairia.

Rusanen Groupin Suomen uusin suurpesula Keravalla puhdistaa asiakkaiden tekstiilejä kotimaisesti, taloudellisesti ja kestävästi. Pesulalla riittää kapasiteettia 9 miljoonaan pyykkikiloon vuodessa. Pesulinjat pyörittävät yhteensä 2000 kiloa pyykkiä tunnissa. Yhdessä päivässä koneet ehtivät pestä 32 000 kiloa lakanoita, pyyhkeitä ja kylpytakkeja. Nyt Rusasen pesukoneisiin pääsevät myös Finnairin matkustaja- ja tarjoilutekstiilit, joita pestään kymmeniä tuhansia kappaleita viikossa.

Finnairin ja Rusanen Groupin yhteistyö alkoi tänä vuonna syys-lokakuun vaihteessa. Nyt on päästy vauhtiin ja yhteistyö rullaa 200 rullakon viikkovauhdilla.

– Vuoden 2022 aikana kilpailutimme kaikki ulkopuoliset palvelut, mukaan lukien pesulapalvelut. Tärkein kriteeri valinnoille kaikissa toiminnoissamme on aina matkustajien palveleminen ja heidän matka-aikansa viihtyvyyden varmistaminen. Rusanen Groupin pesulan valintaan Finnair päätyi toimintavarmuuden, kapasiteetin ja kustannustehokkuuden ansiosta. Lisäksi valintaan vaikuttava tekijä oli se, että Rusasen Keravan yksikön sijainti on logistisesti meille ihanteellinen, Finnair Oyj:n logistiikkapäällikkö Merja Kiiveri kertoo.

– Finnairin vaatimukset yhteistyökumppaneille ja meidän toimintamme periaatteet kulkevat täysin samoilla linjoilla. Asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan ohjaa tekemistämme, kun pesemme viikkotasolla Finnairille kymmeniä tuhansia matkahuopia, tyynyliinoja, serviettejä ja pöytäliinoja. Sanotaan, että puhtaus on puoli ruokaa. Puhtaus on iso osa myös matkustajan lentomatkan kokemusta ja elämystä, Rusanen Groupin toimitusjohtaja Jori Rusanen toteaa.

Rusanen Group on pesulatoimintaan ja tekstiilivuokraukseen keskittynyt yhtiö, joka rakentaa valtakunnallista pesulaketjua. Yli 3000 neliön uusi suurpesula Keravalla valmistui elokuussa 2023. Pesulan vuosikapasiteetti on 9 miljoonaa kiloa ja tekstiilien läpivirtaus 2000 kiloa tunnissa.

Rusasen Keravan pesulassa ympäristötekijät ovat kiinteä osa toimintaa. Vettä kierrätetään ja energiankulutusta vähennetään lämmöntalteenottojärjestelmillä, jotka keräävät lämpöä esimerkiksi jätevedestä ja kuivureista. Pesuaineille on automaattinen annostelujärjestelmä, joka mittaa ympäristömerkityt kemikaalit gramman tarkkuudella. Järjestelmä annostelee pesuainetta riittävän määrän kullekin pesuohjelmalle sekä tekstiilien likaisuusasteelle.

Pienlentokoneen lentäjää häirittiin laservalolla Lappeenrannan Sammonlahdesta

Poliisille on tullut ilmoitus Lappeenrannassa lokakuun puolivälissä tapahtuneesta pienlentokoneeseen kohdistetusta laserhäirinnästä. Sammonlahden alueelta maasta käsin kohdistettiin lentokoneeseen kirkkaan vihreää laservaloa, joka häikäisi lentäjää vaikeuttaen koneen ohjaamista. Pyydämme vihjeitä tapahtuneen nähneiltä tai siitä muuten jotain tietäviltä.

Lappeenrannan lentokentältä yölennolle noussutta pienlentokonetta häirittiin laserosoittimella perjantaina 13.10.2023 noin kello 19 aikaan. Lentokonetta osoitettiin Sammonlahden alueelta maasta käsin kirkkaan vihreällä laservalolla. Lentokoneen ohjaajaan kohdistunut laservalo vaikeutti ohjaajan kykyä ohjata lentokonetta ja aiheutti näin merkittävän vaaratilanteen.

Poliisi tutkii tapausta rikosnimikkeellä vaaran aiheuttaminen.

Pyydämme vihjeitä tapaukseen liittyvistä havainnoista tai tiedoista sähköpostilla vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen 0295 414 559.

Haluamme muistuttaa:

  • Laser ei ole lelu. Sillä voi aiheuttaa väärinkäytettynä jopa pysyviä silmävaurioita. Laservalo voi lamauttaa lentäjän näkökyvyn hetkellisesti aiheuttaen vakavan vaaratilanteen, joka voi johtaa onnettomuuteen.
  • Laserhäirintä on rikos. Vaikka laserilla häiriköinti tehtäisiin ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä, on lasersäteellä ilma-aluksen miehistön osoittaminen aina rangaistava teko, vaikka siitä ei aiheutuisi konkreettista vaaraa ilma-alukselle tai sen miehistölle.  Vahingon aiheuttaja joutuu myös korvausvastuuseen

BASe Airlines aloittaa Helsinki–Savonlinna-reittilennot 13.11.2023 – sopimus vuoden 2025 loppuun

Savonlinnan kaupunki ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat tehneet Budapest Aircraft Service Ltd. eli BASe Airlines Ltd:n kanssa sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisten reittilentojen hankkimiseksi aikajaksolle 13.11.2023–19.12.2025.

BASe Airlines voitti julkisen tarjouskilpailun reittilentoliikenteen hankkimiseksi Helsingin ja Savonlinnan välille. Nyt sopimusneuvottelut on saatu päätökseen, ja yhtiö aloittaa lennot 13.11.2023. Tämänhetkinen väliaikainen sopimus NyxAir OÜ:n kanssa Helsingin ja Savonlinnan välisistä reittilennoista päättyy 5.10.2023.

”Lento-operaattorin vaihtumisen ajankohtaan syntyvä noin viiden viikon lentotauko on erittäin harmittava tosiasia. Asiakkaille tästä aiheutuu haittaa ja moni joutuu ratkaisemaan lähiajan liikkumistarpeensa Savonlinnan ja Helsingin välillä muulla tavoin. BASe Airlines kanssa nyt solmittu lentoliikenteen sopimus ulottuu vuoden 2025 loppuun saakka, ja pitkäjänteiseen lentoliikenteen kehittämiseen on nyt hyvät edellytykset”, toteaa Savonlinnan kaupungin vs. elinkeinojohtaja Juha Turtiainen.

Hankinnan kustannuksista vastaavat Savonlinnan kaupunki ja valtio. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla pyritään turvaamaan erityisesti Savonlinnan elinkeinoelämälle tarpeelliset yhteydet.

JHL:n ulosmarssi keskeyttää Helsinki-Vantaan turvatarkastukset torstaina 5. lokakuuta, mielenilmaus kestää puoli tuntia

Kuva: Finavia

Ammattiliitto JHL vastustaa ulosmarssilla työelämän kohtuutonta kurjistamista, joka iskee vääjäämättä myös turvallisuusalaan. Mielenilmaukset jatkuvat lähiviikkoina, jos hallitus ei muuta leikkauslinjaansa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää torstaina 5. lokakuuta ulosmarssin, joka keskeyttää turvatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 13.30–14.00. Ulosmarssi on poliittinen mielenilmaus eikä sitä kohdenneta työnantajaan tai voimassa olevaan työehtosopimukseen.

– Orpon hallitus aikoo kurittaa työntekijöitä muun muassa helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Emme hyväksy työntekijöiden jatkuvaa kyykyttämistä. Hallitus on kuuro työntekijöiden vaatimuksille, joten meidän on pakko ottaa käyttöön astetta kovemmat toimet, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

JHL on valmis neuvottelemaan avoimesti työelämän uudistuksista. Hallitus yrittää kuitenkin ajaa muutokset läpi yksipuolisella sanelulla, eikä työelämän asiantuntijoita ole kuunneltu. Siksi ammattiliittojen on pakko toimia, Niemi-Laine korostaa.

– Valitettavasti joudumme laajentamaan toimia, kun aitoja neuvotteluja ei ole tarjolla.

Hallituksen kurjistukset osuvat väistämättä myös turvallisuusalaan. Ammattiliitto JHL puolustaa kaikkien jäsentensä työehtoja ja vastustaa hallituksen puuhaamia heikennyksiä johdonmukaisesti.

Työehtojen näivettämisen lisäksi hallitus haluaa murskata Suomen työmarkkinat mallilla, jossa mikään ala ei jatkossa saisi suurempia palkankorotuksia kuin vientiteollisuus.

– Hallitus aikoo betonoida Suomeen järjestelmän, jossa esimerkiksi päiväkotien lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja vanhuspalveluiden ammattilaiset eivät ikinä nouse palkkakuopasta. Tämä on epäreilua ja järjenvastaista. Esimerkiksi sote-ala kärsii huutavasta työvoimapulasta. Mistä hallitus aikoo löytää töihin tekijöitä, jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, Niemi-Laine sivaltaa.

Ammattiliitto JHL aloitti poliittisten mielenilmausten sarjan syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteet jatkuvat lähiviikkoina, ellei hallitus muuta päätöntä leikkauspolitiikkaansa. JHL:n järjestämät tilaisuudet ovat poliittisia mielenilmauksia, joihin osallistuminen on täysin laillista. Jos ammattiliitto ilmoittaa työtaistelusta tai ulosmarssista, siihen osallistuvat ne jäsenet, joiden työtä ilmoitus koskee.

 

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä yli 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023. Matkustajia oli 6 % edellisvuotta enemmän, mutta kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 8 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 9 % vuoden 2022 elokuuhun verrattuna.

Matkustajien määrä oli 66 % koronapandemiaa edeltäneestä tasosta

Elokuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 150 000 matkustajaa. Vuoden 2022 elokuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 7 % ja muilla kotimaan lentoasemilla prosentin suuremmat.

Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaan lennoilla ja 14 % kotimaan lennoilla. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 93 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 34 %.

Matkustajien määrä oli yhä jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 33 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä 24 % alhaisempi kuin vuoden 2019 elokuussa. Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

Elokuussa 2023 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 12 893 tonnia. Tonneista 97 % kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 100 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 5 246 tonnia (41 %) oli saapuneita ja 7 647 tonnia (59 %) lähteviä.

“Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttely Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 13.10.-13.12.2023

Joensuun Ilmailukerho

Suomen vanhin lentokerho, Joensuun Ilmailukerho (JIK) täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Pohjois-Karjalan museo Hilman syysnäyttely ”Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” juhlistaa kunniakkaan kerhon historiaa sekä Joensuun kaupungin 175-vuotisjuhlia.

Näyttely tuo eturiviin vanhaa ja uutta kuvamateriaalia sekä lentotoimintaan liittyviä esineitä, eri ikäisiä ja kokoisia lennokkeja. Erityisnähtävyytenä näyttelyssä nähdään sodan jälkeisen Joensuun ilmailukerhon liitokone Harakka II:n runko ja siipi.

Joensuun kaupungin juhlavuotta muistetaan näyttelyssä Joensuun yllä -lentofilmillä, joka on kuvattu syksyllä 2022.

Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjalan museo Hilman viimeinen näyttely nykyisissä toimitiloissa, Carelicumissa.

Joensuun ilmailukerhon perustamiskokous pidettiin 11.11.1923 Joensuun kaupungintalolla sijaitsevassa Teatteriravintolassa. Yhdistyksen alkuajat olivat vahvasti kytköksissä sotilasilmailuun ja ennen toista maailmansotaa yhdistyksen nimi olikin Pohjois-Karjalan Ilmapuolustusyhdistys.

Nimensä mukaisesti Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen päämääränä oli ilmapuolustustyön kehittäminen sekä ilmailutoiminnan, myös siviili-ilmailun, edistäminen koko Pohjois-Karjalan alueella. Parissa vuodessa yhdistys oli saavuttanut liki viisisataa henkilöjäsentä ja valtakunnallisesti tunnustetun aseman paikallisten ilmailuyhdistysten joukossa.

Toinen maailmansota keskeytti harrastuslentotoiminnan lähes kokonaan. Vain nuorisolle suunnatut lennokkikurssit jäivät, kun täysi-ikäiset yhdistyksen jäsenet siirtyivät armeijan palvelukseen.

Sodan jälkeisessä Suomessa ilmapuolustusyhdistykset kiellettiin, mutta Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen seuraaja syntyi nopeasti ja lähes samassa paikassa. Joensuun ilmailukerho (JIK) perustetiin Joensuun kaupungintalon kabinetissa 23.5.1945.

Aluksi kerho joutui toimimaan säästöliekillä, mutta 1950-luvulla toiminta alkoi vapautua ja kalustotilannekin kohentua. Vuosikymmenten aikana Joensuun ilmailukerho on kouluttanut kymmeniä lentäjiä, joista osa on tehnyt harrastuksestaan ammatin sotilas- tai siviili-ilmailun puolella. Varoja kalustoa ja toimintaa varten on hankittu monella eri tavalla aina vappupallojen myynnistä lentonäytöksiin.

Nykyään Joensuun Ilmailukerhossa voi harrastaa moottori- ja purjelentoa. Myös lennokkiharrastus on edelleen voimissaan. Siviili-ilmailun lisäksi kerhon lentotoimintaan kuuluvat muun muassa SAR- ja palovalvontalennot Pohjois-Karjalassa.

70 % lentoliikenteen polttoaineista EU:n kentillä oltava kestävästi tuotettuja vuonna 2050 – Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden lain, jolla lisätään vedyn, biopolttoaineiden ja muiden kestävien polttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

Tänään hyväksytty laki (”ReFuelEU Aviation”) kuuluu EU:n Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjen tasoa vähintään 55 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja varmistaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Päästövähennyksiä lentoliikenteessä saadaan mm. lisäämällä kestävien polttoaineiden käyttöä.

Mepit varmistivat kunnianhimoisen aikataulun lentopetrolin koostumussäännöille. Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja, polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain joka viides vuosi: 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035, 34 % vuonna 2040, 42 % vuonna 2045 ja 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita: aluksi 1,2 % vuonna 2030, mikä nousee asteittain 35 prosenttiin vuonna 2050.

Uusien sääntöjen mukaan kestävät lentopolttoaineet voivat tarkoittaa synteettisiä polttoaineita sekä tiettyjä biopolttoaineita, jotka on valmistettu maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteistä tai eläinrasvoista. Lisäksi myös jätekaasusta tai jätemuovista valmistetut polttoaineet luetaan kestäviksi.

Mepit varmistivat, että kestäviksi ei lasketa ravinto- tai rehuviljelykasveista valmistettuja polttoaineita tai palmuöljystä tai soijasta valmistettuja polttoaineita. Koska uusiutuva vety saattaa tulevaisuudessa auttaa vähentämään lentoliikenteen päästöjä, maininta sen käytöstä lisättiin tekstiin.

Edistääkseen hiilestä irtautumista ilmailualalla ja lisätäkseen avoimuutta mepit varmistivat, että vuonna 2025 otetaan käyttöön EU:n merkintä lentojen ympäristöystävällisyyden tasosta, joka osoittaa mm. lennon odotetun hiilijalanjäljen matkustajaa kohti. Merkinnän avulla kuluttajat voivat verrata eri lentovaihtojen ympäristöystävällisyyttä samalla reitillä.

Esittelijä José Ramón Bauzá Díaz (Renew, Espanja) sanoi: ”Tämä on merkittävä askel kohti lentoliikenteen vähähiilistymistä. Seuraavaksi EU-maiden tulee ottaa uudet säännöt käyttöön ja tukea teollisuutta, jotta kestävien polttoaineiden käyttöönotto onnistuu kustannustehokkaasti kaikkialla Euroopassa, ja EU pääsee tavoitteisiinsa. Nyt meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Uskon, että laki kestävistä polttoaineista on mahdollisuus EU:lle päästä johtoasemaan näiden polttoaineiden valmistuksessa ja käytössä.”

Uusi laki hyväksyttiin äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää. Kun myös neuvosto on virallisesti hyväksynyt sen, säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 (tietyt kohdat 1.1.2025).

Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Euroopan parlamentti on tänään keskiviikkona 13. syyskuuta hyväksynyt EU:n ReFuel Aviation -asetusehdotuksen jatkona eilen hyväksyttyyn uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin (EU RED III).

Neste kannattaa näiden kahden EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön asetuksen myötä asetettuja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Uudet säädökset astuvat voimaan lähiviikkoina. EU RED III -direktiivi sisällytetään lainsäädäntöön EU:n jäsenvaltioissa myöhemmin, kun taas ReFuel Aviation -asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.

“Uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen johtavana toimittajana Neste kannattaa erityisesti liikennesektorille asetettuja tavoitteita ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden merkityksen tunnustamista liikenteen päästöjen vähentämisen keskeisenä keinona”, sanoo Minna Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Sen lisäksi että uudet säädökset edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista, luovat ne myös varmuutta kysyntään, jota tarvitaan investointien houkuttelemiseksi uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Lisäksi on tärkeää, etteivät ne sisällä merkittäviä muutoksia biopolttoaineiden valmistukseen hyväksyttyjen raaka-aineiden osalta.

“Uusiutuvan energian kysynnän odotetaan yhä kasvavan pyrkiessämme kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Johdonmukaisella lainsäädännöllä voimme paremmin vastata tähän kysyntään. Lainsäädännön ennustettavuus tarjoaa mahdollisuuden myös investointeihin uusiutuvien tuotteiden tuotannon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä läpi arvoketjun. Lisäksi se edistää alan tutkimuksen ja kehityksen jatkumista”, Aila jatkaa.

Ensimmäinen suora lento Frankfurtista Savonlinnaan laskeutui tänään

Ensimmäiset charter-lennolla tulevat matkustajat Frankfurtista saapuivat tänään Savonlinnaan. Savonlinnan kaupunki teki yhteistyösopimuksen charter-lennoista eurooppalaisen matkanjärjestäjän Zonista GmbH ja Business Finlandin kanssa maaliskuussa. Yhteensä lentoja saapuu elo- ja syyskuun aikana neljä.

Frankfurt – Savonlinna -lennot lennetään Lufthansa (Eurowings Discover) -lentoyhtiön Airbus A320/200 lentokoneella.

Savonlinnan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailumarkkinoinnissa Keski-Eurooppaan vuodesta 2015 lukien. Kansainvälisten matkailijoiden määrä oli vahvassa kasvussa ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ennen pandemiaa yli 30 000 yöpymisvuorokautta tuli saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux maista. Venäläisiä matkailijoita kävi vuosittain noin 100 000. Yhteistyö Zonista GmbH kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiseen Saimaan alueella.

– Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista. Suorat charter-lennot Keski-Euroopasta Savonlinnaan on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytyksiä matkailun ympärivuotistamiselle, matkailun monipuolisemmalle kansainvälistymiselle sekä myös uusien investointien käynnistymiselle. Tilauslennoilla tulevat asiakkaat tarvitsevat enemmän palveluita ja tämä lisää mahdollisuuksia myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin. Zonista GmbH yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa. Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

 

Finnairilla heinäkuussa yli miljoona matkustajaa

Yli miljoona matkustajaa ensimmäistä kertaa vuoden 2020 helmikuun jälkeen ja vahva matkustajakäyttöaste

Finnair kuljetti heinäkuussa 1 062 500 matkustajaa eli 6,3 % enemmän kuin vuoden 2022 heinäkuussa ja 6,5 % enemmän kuin kesäkuussa 2023. Edelliskuukauden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kesäkuussa oli yksi päivä vähemmän.

Heinäkuun matkustajaliikenneluvut paranivat vertailukaudesta koronapandemian vaikutusten pääosin väistyttyä, sillä Venäjän ilmatila oli jo vertailukaudella suljettuna. Venäjän ilmatilan sulun negatiivinen vaikutus näkyi katsauskaudella kuitenkin erityisesti Aasian-matkustajaliikenneluvuissa pandemiaa edeltäviin lukuihin verrattuna. Etäisyyteen perustuvissa raportoiduissa liikenneluvuissa ei huomioida suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä lentoreittejä, koska ne ovat isoympyräetäisyyteen pohjautuvia lukuja.

Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 12,0 % vertailukaudesta ja 3,9 % edeltäneestä kuukaudesta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 9,8 % vertailukaudesta ja 9,2 % edeltäneestä kuukaudesta. Matkustajakäyttöaste oli 84,8 % laskien 1,8 %-yksikköä vertailukaudesta, mutta nousten 4,1 %-yksikköä edeltäneestä kuukaudesta.

Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) kasvoi vertailukaudesta 54,5 %, mikä johtui esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean lisäkapasiteetista sekä Mumbain-reitin avaamisesta elokuussa 2022. Pohjois-Amerikan-liikenteen tarjonta pieneni 42,9 %, koska liikennöinti Tukholman ja Pohjois-Amerikan-kohteiden välillä päättyi lokakuun 2022 lopulla. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,8 %. Lähi-idän kapasiteetti kasvoi jopa 1 520,1 % marraskuussa 2022 alkaneen Qatar Airways -yhteistyön myötä sekä vuoden 2022 kesäkauden vähäisen liikenteen takia. Kotimaanliikenteen tarjonta kasvoi 10,6 %.

Myydyt henkilökilometrit nousivat vertailukaudesta 65,9 % Aasian-liikenteessä, mutta laskivat 45,0 % Pohjois-Amerikan-liikenteessä. Euroopan-liikenteessä ne laskivat 1,2 %. Lähi-idän-liikenteessä myydyt henkilökilometrit nousivat 1 299,3 %, mutta laskivat kotimaanliikenteessä 0,4 %.

Heinäkuussa Aasian-liikenteessä matkustajakäyttöaste oli 85,0 % ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 87,0 %. Euroopan-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 86,0 %, Lähi-idän-liikenteen 77,6 % ja kotimaanliikenteen 69,6 %.

Matkustajamäärät kasvoivat vertailukaudesta Aasian-liikenteessä 64,2 %, mutta pienenivät Pohjois-Amerikan-liikenteessä 45,3 %. Euroopan-liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat 2,0 % ja Lähi-idän-liikenteessä 912,6 %, mutta pienivät kotimaanliikenteessä 0,1 %.

Monet heinäkuun rahtiluvut nousivat vertailukaudesta Qatar Airways -yhteistyön sekä Aasian-liikenteen kasvaneen kapasiteetin myötä, vaikka Ruotsin ja Yhdysvaltojen välisen liikennöinnin loppuminen leikkasi Pohjois-Amerikan rahtikapasiteettia. Finnair raportoi Lähi-idän-rahtiluvuissaan Qatar Airways -yhteistyöhön liittyvän rahdin, vaikka lentojen rahtikapasiteetti on allokoitu kokonaisuudessaan Qatar Airwaysille, joka vastaa myös sen myynnistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit nousivat 23,9 % ja myydyt rahtitonnikilometrit nousivat 12,8 % vertailukaudesta. Kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 18,0 % vertailukaudesta, mutta laskivat 9,5 % edelliskuukaudesta.

Finnairin lennoista 81,3 % (75,2 %) saapui heinäkuussa aikataulussa.

Ilmavoimat harjoittelee heittoistuinhypyn jälkeistä vesipelastautumista Kajaanissa

Ilmasotakoulu järjestää hinausvarjoharjoituksen ilma-alusten miehistölle Kajaanin Nuasjärvellä 7.–16. elokuuta 2023.

Pelastautuminen veteen joutumisen jälkeen kuuluu kaikkien lentäjien perustaitoihin ja sitä harjoitellaan Ilmavoimissa säännöllisesti jo lentäjäkoulutuskaudelta alkaen.

Hinausvarjotoiminta toteutetaan ponttonikalustolta käsin vetoveneiden avulla. Tukeutumisalueena harjoituksessa on Rehjan saari. Saaren käytöstä harjoitustoimintaan on sovittu Kajaanin kaupungin kanssa. Yleisöä pyydetään välttämään veneilyä Rehjan saaren lähistöllä harjoituksen aikana. Harjoitukseen sisältyy myös teoriaosuuksia ja valmistavia harjoitteita muun muassa pelastusliivin ja -lautan käytöstä.

Hinausvarjoharjoituksessa simuloidaan tilannetta, jossa lentäjä on joutunut tekemään heittoistuinhypyn ja päätyy sen jälkeen veteen. Lentäjän tulee irrottautua laskuvarjostaan vedessä lentohaalarit päällä. Harjoituksen tavoitteena on osata käyttää pelastusvälineistöä ja pysyä toimintakykyisenä siihen asti, että pelastushenkilöstö paikantaa lentäjän ja pystyy noutamaan hänet pois.

Harjoitusta johtaa majuri Lauri Mäkinen Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksesta. Ilmavoimien joukko-osastojen lisäksi harjoitusta tukevat Kainuun prikaati, 3. logistiikkarykmentti, Merivoimien Rannikkolaivasto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos.