Suomen lentokenttien kautta lensi 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä yli 1,5 miljoonaa matkustajaa elokuussa 2023. Matkustajia oli 6 % edellisvuotta enemmän, mutta kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 8 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 9 % vuoden 2022 elokuuhun verrattuna.

Matkustajien määrä oli 66 % koronapandemiaa edeltäneestä tasosta

Elokuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 150 000 matkustajaa. Vuoden 2022 elokuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 7 % ja muilla kotimaan lentoasemilla prosentin suuremmat.

Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaan lennoilla ja 14 % kotimaan lennoilla. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 93 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 34 %.

Matkustajien määrä oli yhä jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 33 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä 24 % alhaisempi kuin vuoden 2019 elokuussa. Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

Elokuussa 2023 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 12 893 tonnia. Tonneista 97 % kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 100 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 5 246 tonnia (41 %) oli saapuneita ja 7 647 tonnia (59 %) lähteviä.

“Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttely Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 13.10.-13.12.2023

Joensuun Ilmailukerho

Suomen vanhin lentokerho, Joensuun Ilmailukerho (JIK) täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Pohjois-Karjalan museo Hilman syysnäyttely ”Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” juhlistaa kunniakkaan kerhon historiaa sekä Joensuun kaupungin 175-vuotisjuhlia.

Näyttely tuo eturiviin vanhaa ja uutta kuvamateriaalia sekä lentotoimintaan liittyviä esineitä, eri ikäisiä ja kokoisia lennokkeja. Erityisnähtävyytenä näyttelyssä nähdään sodan jälkeisen Joensuun ilmailukerhon liitokone Harakka II:n runko ja siipi.

Joensuun kaupungin juhlavuotta muistetaan näyttelyssä Joensuun yllä -lentofilmillä, joka on kuvattu syksyllä 2022.

Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjalan museo Hilman viimeinen näyttely nykyisissä toimitiloissa, Carelicumissa.

Joensuun ilmailukerhon perustamiskokous pidettiin 11.11.1923 Joensuun kaupungintalolla sijaitsevassa Teatteriravintolassa. Yhdistyksen alkuajat olivat vahvasti kytköksissä sotilasilmailuun ja ennen toista maailmansotaa yhdistyksen nimi olikin Pohjois-Karjalan Ilmapuolustusyhdistys.

Nimensä mukaisesti Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen päämääränä oli ilmapuolustustyön kehittäminen sekä ilmailutoiminnan, myös siviili-ilmailun, edistäminen koko Pohjois-Karjalan alueella. Parissa vuodessa yhdistys oli saavuttanut liki viisisataa henkilöjäsentä ja valtakunnallisesti tunnustetun aseman paikallisten ilmailuyhdistysten joukossa.

Toinen maailmansota keskeytti harrastuslentotoiminnan lähes kokonaan. Vain nuorisolle suunnatut lennokkikurssit jäivät, kun täysi-ikäiset yhdistyksen jäsenet siirtyivät armeijan palvelukseen.

Sodan jälkeisessä Suomessa ilmapuolustusyhdistykset kiellettiin, mutta Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistyksen seuraaja syntyi nopeasti ja lähes samassa paikassa. Joensuun ilmailukerho (JIK) perustetiin Joensuun kaupungintalon kabinetissa 23.5.1945.

Aluksi kerho joutui toimimaan säästöliekillä, mutta 1950-luvulla toiminta alkoi vapautua ja kalustotilannekin kohentua. Vuosikymmenten aikana Joensuun ilmailukerho on kouluttanut kymmeniä lentäjiä, joista osa on tehnyt harrastuksestaan ammatin sotilas- tai siviili-ilmailun puolella. Varoja kalustoa ja toimintaa varten on hankittu monella eri tavalla aina vappupallojen myynnistä lentonäytöksiin.

Nykyään Joensuun Ilmailukerhossa voi harrastaa moottori- ja purjelentoa. Myös lennokkiharrastus on edelleen voimissaan. Siviili-ilmailun lisäksi kerhon lentotoimintaan kuuluvat muun muassa SAR- ja palovalvontalennot Pohjois-Karjalassa.

70 % lentoliikenteen polttoaineista EU:n kentillä oltava kestävästi tuotettuja vuonna 2050 – Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden lain, jolla lisätään vedyn, biopolttoaineiden ja muiden kestävien polttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

Tänään hyväksytty laki (”ReFuelEU Aviation”) kuuluu EU:n Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjen tasoa vähintään 55 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja varmistaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Päästövähennyksiä lentoliikenteessä saadaan mm. lisäämällä kestävien polttoaineiden käyttöä.

Mepit varmistivat kunnianhimoisen aikataulun lentopetrolin koostumussäännöille. Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja, polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain joka viides vuosi: 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035, 34 % vuonna 2040, 42 % vuonna 2045 ja 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita: aluksi 1,2 % vuonna 2030, mikä nousee asteittain 35 prosenttiin vuonna 2050.

Uusien sääntöjen mukaan kestävät lentopolttoaineet voivat tarkoittaa synteettisiä polttoaineita sekä tiettyjä biopolttoaineita, jotka on valmistettu maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteistä tai eläinrasvoista. Lisäksi myös jätekaasusta tai jätemuovista valmistetut polttoaineet luetaan kestäviksi.

Mepit varmistivat, että kestäviksi ei lasketa ravinto- tai rehuviljelykasveista valmistettuja polttoaineita tai palmuöljystä tai soijasta valmistettuja polttoaineita. Koska uusiutuva vety saattaa tulevaisuudessa auttaa vähentämään lentoliikenteen päästöjä, maininta sen käytöstä lisättiin tekstiin.

Edistääkseen hiilestä irtautumista ilmailualalla ja lisätäkseen avoimuutta mepit varmistivat, että vuonna 2025 otetaan käyttöön EU:n merkintä lentojen ympäristöystävällisyyden tasosta, joka osoittaa mm. lennon odotetun hiilijalanjäljen matkustajaa kohti. Merkinnän avulla kuluttajat voivat verrata eri lentovaihtojen ympäristöystävällisyyttä samalla reitillä.

Esittelijä José Ramón Bauzá Díaz (Renew, Espanja) sanoi: ”Tämä on merkittävä askel kohti lentoliikenteen vähähiilistymistä. Seuraavaksi EU-maiden tulee ottaa uudet säännöt käyttöön ja tukea teollisuutta, jotta kestävien polttoaineiden käyttöönotto onnistuu kustannustehokkaasti kaikkialla Euroopassa, ja EU pääsee tavoitteisiinsa. Nyt meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Uskon, että laki kestävistä polttoaineista on mahdollisuus EU:lle päästä johtoasemaan näiden polttoaineiden valmistuksessa ja käytössä.”

Uusi laki hyväksyttiin äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää. Kun myös neuvosto on virallisesti hyväksynyt sen, säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 (tietyt kohdat 1.1.2025).

Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Euroopan parlamentti on tänään keskiviikkona 13. syyskuuta hyväksynyt EU:n ReFuel Aviation -asetusehdotuksen jatkona eilen hyväksyttyyn uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin (EU RED III).

Neste kannattaa näiden kahden EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön asetuksen myötä asetettuja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Uudet säädökset astuvat voimaan lähiviikkoina. EU RED III -direktiivi sisällytetään lainsäädäntöön EU:n jäsenvaltioissa myöhemmin, kun taas ReFuel Aviation -asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.

“Uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen johtavana toimittajana Neste kannattaa erityisesti liikennesektorille asetettuja tavoitteita ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden merkityksen tunnustamista liikenteen päästöjen vähentämisen keskeisenä keinona”, sanoo Minna Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Sen lisäksi että uudet säädökset edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista, luovat ne myös varmuutta kysyntään, jota tarvitaan investointien houkuttelemiseksi uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Lisäksi on tärkeää, etteivät ne sisällä merkittäviä muutoksia biopolttoaineiden valmistukseen hyväksyttyjen raaka-aineiden osalta.

“Uusiutuvan energian kysynnän odotetaan yhä kasvavan pyrkiessämme kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Johdonmukaisella lainsäädännöllä voimme paremmin vastata tähän kysyntään. Lainsäädännön ennustettavuus tarjoaa mahdollisuuden myös investointeihin uusiutuvien tuotteiden tuotannon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä läpi arvoketjun. Lisäksi se edistää alan tutkimuksen ja kehityksen jatkumista”, Aila jatkaa.

Ensimmäinen suora lento Frankfurtista Savonlinnaan laskeutui tänään

Ensimmäiset charter-lennolla tulevat matkustajat Frankfurtista saapuivat tänään Savonlinnaan. Savonlinnan kaupunki teki yhteistyösopimuksen charter-lennoista eurooppalaisen matkanjärjestäjän Zonista GmbH ja Business Finlandin kanssa maaliskuussa. Yhteensä lentoja saapuu elo- ja syyskuun aikana neljä.

Frankfurt – Savonlinna -lennot lennetään Lufthansa (Eurowings Discover) -lentoyhtiön Airbus A320/200 lentokoneella.

Savonlinnan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailumarkkinoinnissa Keski-Eurooppaan vuodesta 2015 lukien. Kansainvälisten matkailijoiden määrä oli vahvassa kasvussa ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ennen pandemiaa yli 30 000 yöpymisvuorokautta tuli saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux maista. Venäläisiä matkailijoita kävi vuosittain noin 100 000. Yhteistyö Zonista GmbH kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiseen Saimaan alueella.

– Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista. Suorat charter-lennot Keski-Euroopasta Savonlinnaan on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytyksiä matkailun ympärivuotistamiselle, matkailun monipuolisemmalle kansainvälistymiselle sekä myös uusien investointien käynnistymiselle. Tilauslennoilla tulevat asiakkaat tarvitsevat enemmän palveluita ja tämä lisää mahdollisuuksia myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin. Zonista GmbH yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa. Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

 

Finnairilla heinäkuussa yli miljoona matkustajaa

Yli miljoona matkustajaa ensimmäistä kertaa vuoden 2020 helmikuun jälkeen ja vahva matkustajakäyttöaste

Finnair kuljetti heinäkuussa 1 062 500 matkustajaa eli 6,3 % enemmän kuin vuoden 2022 heinäkuussa ja 6,5 % enemmän kuin kesäkuussa 2023. Edelliskuukauden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kesäkuussa oli yksi päivä vähemmän.

Heinäkuun matkustajaliikenneluvut paranivat vertailukaudesta koronapandemian vaikutusten pääosin väistyttyä, sillä Venäjän ilmatila oli jo vertailukaudella suljettuna. Venäjän ilmatilan sulun negatiivinen vaikutus näkyi katsauskaudella kuitenkin erityisesti Aasian-matkustajaliikenneluvuissa pandemiaa edeltäviin lukuihin verrattuna. Etäisyyteen perustuvissa raportoiduissa liikenneluvuissa ei huomioida suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä lentoreittejä, koska ne ovat isoympyräetäisyyteen pohjautuvia lukuja.

Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi heinäkuussa 12,0 % vertailukaudesta ja 3,9 % edeltäneestä kuukaudesta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 9,8 % vertailukaudesta ja 9,2 % edeltäneestä kuukaudesta. Matkustajakäyttöaste oli 84,8 % laskien 1,8 %-yksikköä vertailukaudesta, mutta nousten 4,1 %-yksikköä edeltäneestä kuukaudesta.

Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) kasvoi vertailukaudesta 54,5 %, mikä johtui esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean lisäkapasiteetista sekä Mumbain-reitin avaamisesta elokuussa 2022. Pohjois-Amerikan-liikenteen tarjonta pieneni 42,9 %, koska liikennöinti Tukholman ja Pohjois-Amerikan-kohteiden välillä päättyi lokakuun 2022 lopulla. Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,8 %. Lähi-idän kapasiteetti kasvoi jopa 1 520,1 % marraskuussa 2022 alkaneen Qatar Airways -yhteistyön myötä sekä vuoden 2022 kesäkauden vähäisen liikenteen takia. Kotimaanliikenteen tarjonta kasvoi 10,6 %.

Myydyt henkilökilometrit nousivat vertailukaudesta 65,9 % Aasian-liikenteessä, mutta laskivat 45,0 % Pohjois-Amerikan-liikenteessä. Euroopan-liikenteessä ne laskivat 1,2 %. Lähi-idän-liikenteessä myydyt henkilökilometrit nousivat 1 299,3 %, mutta laskivat kotimaanliikenteessä 0,4 %.

Heinäkuussa Aasian-liikenteessä matkustajakäyttöaste oli 85,0 % ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä 87,0 %. Euroopan-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 86,0 %, Lähi-idän-liikenteen 77,6 % ja kotimaanliikenteen 69,6 %.

Matkustajamäärät kasvoivat vertailukaudesta Aasian-liikenteessä 64,2 %, mutta pienenivät Pohjois-Amerikan-liikenteessä 45,3 %. Euroopan-liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat 2,0 % ja Lähi-idän-liikenteessä 912,6 %, mutta pienivät kotimaanliikenteessä 0,1 %.

Monet heinäkuun rahtiluvut nousivat vertailukaudesta Qatar Airways -yhteistyön sekä Aasian-liikenteen kasvaneen kapasiteetin myötä, vaikka Ruotsin ja Yhdysvaltojen välisen liikennöinnin loppuminen leikkasi Pohjois-Amerikan rahtikapasiteettia. Finnair raportoi Lähi-idän-rahtiluvuissaan Qatar Airways -yhteistyöhön liittyvän rahdin, vaikka lentojen rahtikapasiteetti on allokoitu kokonaisuudessaan Qatar Airwaysille, joka vastaa myös sen myynnistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit nousivat 23,9 % ja myydyt rahtitonnikilometrit nousivat 12,8 % vertailukaudesta. Kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 18,0 % vertailukaudesta, mutta laskivat 9,5 % edelliskuukaudesta.

Finnairin lennoista 81,3 % (75,2 %) saapui heinäkuussa aikataulussa.

Ilmavoimat harjoittelee heittoistuinhypyn jälkeistä vesipelastautumista Kajaanissa

Ilmasotakoulu järjestää hinausvarjoharjoituksen ilma-alusten miehistölle Kajaanin Nuasjärvellä 7.–16. elokuuta 2023.

Pelastautuminen veteen joutumisen jälkeen kuuluu kaikkien lentäjien perustaitoihin ja sitä harjoitellaan Ilmavoimissa säännöllisesti jo lentäjäkoulutuskaudelta alkaen.

Hinausvarjotoiminta toteutetaan ponttonikalustolta käsin vetoveneiden avulla. Tukeutumisalueena harjoituksessa on Rehjan saari. Saaren käytöstä harjoitustoimintaan on sovittu Kajaanin kaupungin kanssa. Yleisöä pyydetään välttämään veneilyä Rehjan saaren lähistöllä harjoituksen aikana. Harjoitukseen sisältyy myös teoriaosuuksia ja valmistavia harjoitteita muun muassa pelastusliivin ja -lautan käytöstä.

Hinausvarjoharjoituksessa simuloidaan tilannetta, jossa lentäjä on joutunut tekemään heittoistuinhypyn ja päätyy sen jälkeen veteen. Lentäjän tulee irrottautua laskuvarjostaan vedessä lentohaalarit päällä. Harjoituksen tavoitteena on osata käyttää pelastusvälineistöä ja pysyä toimintakykyisenä siihen asti, että pelastushenkilöstö paikantaa lentäjän ja pystyy noutamaan hänet pois.

Harjoitusta johtaa majuri Lauri Mäkinen Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksesta. Ilmavoimien joukko-osastojen lisäksi harjoitusta tukevat Kainuun prikaati, 3. logistiikkarykmentti, Merivoimien Rannikkolaivasto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

Ilmavoimat esittelee toimintaansa Jyväskylän rallissa

Ilmasotakoulu esittelee sotilaskuljettajakoulutusta Paviljongin huoltoparkissa 2.-5. elokuuta. Luonetjärven sotilaskoti tuo mukanaan parhaat munkit ja rallimakkarat. Lisäksi Ilmavoimien Big Band sekä Midnight Hawks esiintyvät 2. elokuuta.

Tervetuloa tutustumaan Ilmavoimien kalustoon ja toimintaan Jyväskylän Lutakkoon ja satamaan keskiviikkona 2. elokuuta! Seremoniallisen rallilähdön yhteydessä pidettävässä koko perheen tapahtumassa esiintyy kello 18.30 alkaen Ilmavoimien Big Band sekä Midnight Hawks taitolento-osasto, joka näyttää vauhdin mallia kello 19.10 ja lentää sen jälkeen kaupungin yli kotikentälle Tikkakoskelle. Sotilaskotiauto Elisabet on paikalla koko illan.

Lutakosta rallin huoltoparkista löydät Ilmavoimien näyttelyalueen, jossa esitellään Puolustusvoimien kuljetuskalustoa ja Ilmavoimien erikoiskursseja. Jokaisen sotilaskuljettajan tehtävästä tai Ilmavoimista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa millaisillä ajopeleillä voi päästä Ilmavoimissa ajamaan. Näytillä on täysperävaunuyhdistelmä (Scania R500 kuorma-auto sekä Humbaur täysperävaunulavetti), Mercedes Benz Sprinter -huoltoauto, Ilmasotakoulun pelastusyksikkö sekä Hitachi ZW180 kauhakuormain. Harvinaisena vieraana on myös Sylvi Kekkosen museoauto BMW 4D 502.

Huoltoparkista löydät myös Luonetjärven sotilaskodin myyntipisteen, jonne kaikkien herkunnälkäisten kannattaa suunnata.

Ilmavoimien alue sekä sotilaskodin myynti ovat avoinna seuraavasti: 2.8. kello 15-20, 3.8. kello 9-20 sekä 4.8-5.8. kello 10-21. Huomioithan, että huoltoparkkiin on avoimet ovet ainoastaan keskiviikkona 2. elokuuta.

Saab sai Puolalta tilauksen ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneista

Saab on saanut Puolan puolustusministeriöltä tilauksen kahdesta Saab 340 ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneesta (AEW). Tilauksen arvo on 52,5 miljoonaa Euroa (noin 600 miljoonaa SEK) ja sopimuskausi on 2023-2025.

Nämä ennakkovaroitus- ja valvontajärjestelmät käsittävät Saabin edistyksellisellä Erieye-tutkalla varustetut Saab 340 -lentokoneet. Sopimus sisältää myös maakaluston sekä paikalliset logistiikka- ja tukipalvelut.

“Saabilla on jo useita vuosia ollut tiivis suhde Puolan puolustusministeriöön ja tämä tilaus vahvistaa kumppanuuttamme entisestään. Olemme ylpeitä saadessamme vahvistaa entisestään Puolan asevoimien suorituskykyä ennakkovaroitus- ja valvontalentokoneratkaisullamme,” sanoo Carl-Johan Bergholm, Saabin Surveillance-liiketoiminta-alueen johtaja.

Saab 340 AEW, yhdessä siihen liittyvän maakaluston kanssa, tarjoaa tarkkaa ja ajankohtaista tilannekuvaa, jota voi hyödyntää niin sotilas- kuin siviilitehtävissä, mukaan lukien ilmavalvonnan tehtävät ja pelastusoperaatiot.

Saab’s Erieye AEW/AEW&C -järjestelmiä on myyty eri konfiguraatioissa jo yhdeksään maahan, mikä tekee siitä yhden maailman käytetyimmistä ennakkovaroitus- ja valvontalentokonejärjestelmistä.

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2023: Finnair siivitti tuloksensa pakkaselta reippaasti plussan puolelle

Toinen vuosineljännes oli vahva. Kuljetimme 2,8 miljoonaa matkustajaa ja matkustajakäyttöasteemme oli 76 prosenttia. Vertailukelpoinen liikevoittomme oli 66,2 miljoonaa euroa. Olen ylpeä siitä, miten Finnairin koko tiimi on tuonut yhtiön ulos pandemiasta ja sopeutunut Venäjän ilmatilan sulkuun uudella strategialla ja sen menestyksekkäällä toteutuksella.

Vahvan neljänneksen taustalla olivat pirteänä jatkunut matkustuskysyntä ja Finnairin strategian onnistunut toteutus. Vastasimme hyvin kysyntään tasapainoisella verkostollamme ja hinnoittelu- ja myyntipanoksemme olivat onnistuneita. Myös kustannustenhallintatoimet ovat tuottaneet tulosta. Toisen neljänneksen nettotulos nousi 138,6 miljoonaan euroon. Tulosta paransi aiemmin alaskirjattujen laskennallisten verosaamisten palauttaminen selvästi parantuneiden tuloskunnon sekä liiketoiminnan pidemmän aikavälin näkymien myötä.

Esittelimme uuden Superlight-lipputyypin ja muutoksia matkatavarakiintiöihin samalla tehostaen käsimatkatavarasääntöjen valvontaa. Muutokset tukevat lentojen lähtötäsmällisyyttä ja lisämyyntiä sekä laajentavat asiakkaiden valinnanvaraa. Uusi lipputyyppi on osa Finnairin strategiaa tarjota kattava valikoima tuotteita ja hintapisteitä eri asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi saimme päätökseen strategiamme mukaisen laivaston optimoinnin, kun teimme pitkäaikaisen A330-koneiden vuokrasopimuksen oneworld-kumppanimme Qantasin kanssa. Näin saamme kannattavaan käyttöön A330-koneitamme, joiden kantama rajoittaa niiden käyttöä Finnairin omassa kaukoliikenteessä nykytilanteessa.

Toisella neljänneksellä Finnairin nettosuositteluindeksillä mitattu asiakastyytyväisyys oli 35, mikä on hyvä taso kansainvälisessä vertailussa. Asiakastyytyväisyyden keskeinen tekijä, lentojen täsmällisyys, pysyi hyvänä ollen 85 %, ja uudistetut kaukoliikennematkustamomme saivat edelleen erinomaista palautetta asiakkailta. Lisäksi kotikenttämme Helsinki-Vantaa valittiin omassa kokoluokassaan Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Finnair valittiin 13. kertaa peräkkäin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi asiakkaiden näkemyksiin perustuvassa Skytrax-arvioinnissa.

Pandemian pitkä häntä näkyy globaalissa lentoliikenteessä kapasiteetin pullonkauloina: lentokoneista, varaosista, lentäjistä ja muusta henkilökunnasta on globaalisti pulaa. Globaalit kapasiteettihaasteet vaikuttivat Finnairiin kahdella tavalla: toisaalta ne tarjosivat mahdollisuuksia lentokoneiden ja miehistön vuokrauksiin, toisaalta ne pidensivät koneiden huoltoaikatauluja, mikä on johtanut suunniteltua vähäisempään kapasiteettiin joillakin reiteillä ja joidenkin lentojen perumiseen kesäkauden lopulta.

Kuluneen vuoden aikana Finnair on edistynyt hyvin strategiansa toteutuksessa ja markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien aktiivisessa hyödyntämisessä. Olemme muun muassa tehneet onnistuneita verkostovalintoja ja allokoineet kapasiteettia tuottavasti, tehostaneet myyntiä kasvattamalla merkittävästi suoran jakelun osuutta ja parantaneet kustannustehokkuutta samalla säilyttäen operatiivisen laadukkuuden. Tämän takia myös Finnairin pidemmän aikavälin näkymä on parantunut ja samalla liiketoimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian aiheuttamien vaikutusten hälvennyttyä ja Finnairin sekä markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun.  Kerroimme kesäkuussa saavuttavamme aiemman strategisen kannattavuustavoitteemme eli vähintään 5 %:n vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin 12–18 kuukautta aiemmin arvioitua aikaisemmin. Olemme nyt tilanteessa, jossa voimme nostaa strategista kannattavuustavoitettamme 6 %:iin vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi suunnittelemme lunastavamme 200 miljoonan euron hybridilainan syyskuun alussa. Samalla olemme tehneet joitain päivityksiä strategiamme painotuksiin. Tiedostamme, että emme ole valmiita ja strategiamme toteutustyö jatkuu määrätietoisesti.

Kesän vilkkaimmat matkustusviikot ovat näkyneet täysinä koneina ja kiireisinä päivinä lentoasemilla. Haluan kiittää asiakkaitamme siitä, että saamme olla osa heidän matkaansa myös tänä kesänä. Samalla erityiset kiitokset kaikille finnairilaisille erinomaisesta työstä ja sitoutuneisuudesta huolehtia asiakkaidemme sujuvasta matkanteosta ja lentojen turvallisesta operoinnista joka päivä.

UUSI OHJEISTUS 21.7.2023

Finnair toistaa 27.4.2023 antamansa kapasiteettiohjeistuksen, jonka mukaan se arvioi lentävänsä vuoden 2023 aikana 80–85 prosentin kapasiteetilla vuoteen 2019 verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna.

Finnair toistaa aiemman ohjeistuksensa, jossa yhtiö arvioi, että koko vuoden 2023 liikevaihto kasvaa huomattavasti vuodesta 2022, mutta se ei vielä yllä vuoden 2019 tasolle (3 097,7 miljoonaa euroa).

Yhtiö tarkentaa 13.6.2023 julkaisemansa positiivisen tulosvaroituksen yhteydessä antamaansa ohjeistusta koko vuoden 2023 vertailukelpoisesta liiketuloksesta ja arvioi nyt sen olevan 150–210 miljoonan euron välillä.

Finnairin toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian vaikutusten hälvettyä ja markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun. Riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Yhtiön arvio vertailukelpoisesta liiketuloksesta perustuu tämänhetkiseen polttoainehintaan ja valuuttakurssiin.

Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2023 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vahva neljännes vahvan kysynnän ja onnistuneen strategian toteutuksen tuloksena. Yhtiö nostaa pidemmän aikavälin kannattavuustavoitettaan.

Huhti–kesäkuu 2023

  • Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,20)*. Kauden tulos sisälsi 99 miljoonan euron positiivisen kertaluonteisen tuloverokirjauksen.
  • Liikevaihto kasvoi 36,2 prosenttia vertailukaudesta ja oli 749,2 miljoonaa euroa (550,3).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 66,2 miljoonaa euroa (-84,2). Liiketulos oli 65,8 miljoonaa euroa (-92,9).
  • Kassavarat olivat 1 530,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 1 524,4) ja omavaraisuusaste oli 13,1 prosenttia (31.12.2022: 9,9).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 175,8 miljoonaa euroa (182,0) ja investointien nettorahavirta -187,7 miljoonaa euroa (2,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 62,5 miljoonaa euroa (34,1).
  • Matkustajamäärä kasvoi 19,4 prosenttia 2,8 miljoonaan (2,4).
  • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 17,5 prosenttia 9 212,8 miljoonaan kilometriin (7 841,2).
  • Matkustajakäyttöaste oli 76,3 prosenttia (67,3).

Tammi–kesäkuu 2023

  • Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,36).
  • Liikevaihto kasvoi 52,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 443,9 miljoonaa euroa (950,1).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 67,1 miljoonaa euroa (-217,1). Liiketulos oli 74,1 miljoonaa euroa (-257,8).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 382,6 miljoonaa euroa (217,3) ja investointien nettorahavirta -331,4 miljoonaa euroa (-20,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 136,2 miljoonaa euroa (100,3).
  • Matkustajamäärä kasvoi 39,8 prosenttia 5,4 miljoonaan (3,9).
  • Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 20,4 prosenttia 17 763,0 miljoonaan kilometriin (14 756,4).
  • Matkustajakäyttöaste oli 75,7 prosenttia (57,9).

*     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

**   Investointien nettorahavirta sisälsi vuoden toisella neljänneksellä 128,1 miljoonaa euroa sijoituksia (4,8 miljoonaa euroa lunastuksia) rahamarkkinarahastoihin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin (maturiteetti yli kolme kuukautta). Vuoden alkupuoliskolla näitä sijoituksia tehtiin 191,9 miljoonalla eurolla (2,9 miljoonaa euroa). Ne ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,6 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa 2023

Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 89 % kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä

  • Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaanlennoilla.
  • Matkustajien määrä oli kolmanneksen jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta.
  • Rahdin määrä pysytteli alkuvuoden tasolla.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,6 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa 2023. Matkustajia oli 7 % edellisvuotta enemmän, mutta kolmanneksen vähemmän kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Kotimaan lentojen matkustajamäärä laski 13 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi 12 % vuoden 2022 kesäkuuhun verrattuna.

Ulkomaanlentojen osuus jatkaa kasvuaan

Kesäkuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi 1,4 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä 175 000 matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 89 % kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Lentoliikenteen matkustajista 86 % matkusti ulkomaan lennoilla ja 14 % kotimaan lennoilla. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 92 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 36 %. Vuoden 2022 kesäkuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla 8 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä prosentin suuremmat.

Matkustajien määrä oli kolmanneksen jäljessä koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 32 % ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 39 % alhaisempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Vuotta 2019 käytetään tilastossa vertailuvuotena kuvaamaan ilmaliikenteen matkustajamääriä ennen pandemiaa.

Kesäkuussa 2023 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 817 tonnia. Tonneista 97 % kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 7 208 tonnia (46 %) oli saapuneita ja 8 610 tonnia (54 %) lähteviä.