Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Oulun ja Münchenin välillä

Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Münchenin ja vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulun välillä joulukuussa 2023. Edestakaiset reittilennot operoidaan keskiviikkoisin ja lauantaisin alkaen 16. joulukuuta. Talven reittilennot lennetään maaliskuun loppuun asti.

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo, että uuden lentoyhteyden avaamisen taustalla on pitkäjänteinen työ:

”Oulun Matkailu Oy ja BusinessOulu ovat tehneet systemaattista työtä reitin avauksen suhteen ja olleet neuvotteluissa mukana jo puolentoista vuoden ajan. Lufthansan edustajia on tavattu useita kertoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Myös Finavia on ollut mukana neuvotteluissa.”

Uuden lentoyhteyden odotetaan kasvattavan Oulun alueen talvimatkailua. Alueelle voi saapua tulevana talvena lähes 4000 uutta saksalaista matkailijaa.

”Hotellien käyttöasteet ovat Oulussa etenkin tammi-helmikuussa alhaiset, vain noin kolmen– neljänkymmenen prosentin luokkaa. Uuden lentoyhteyden myötä saamme toivottua nousua hotellien käyttöasteisiin hiljaisena ajankohtana”, kertoo Kivisaari.

Uusi reitti mahdollistaa monipuolisen yhteistyön saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa, joilla on myynnissä jo nyt matkoja esimerkiksi Kemin ja Rovaniemen seuduilla. Pohjolan rengastie ja Oulun seutu tarjoilevat saksalaisille matkailijoille entistä monipuolisempia talvisia elämyksiä Pohjois- Suomessa. Lentoyhteys Ouluun on saksalaisille talvimatkailun portti pohjoiseen jäätyneen meren äärelle.

Saksalaisia matkailijoita on edellisvuosina vieraillut Oulussa toiseksi eniten heti Norjasta saapuneiden matkailijoiden jälkeen, kun mitataan kansainvälisten matkailijoiden määrää, mutta uuden lentoyhteyden myötä Saksa ohittanee Norjan lähtöalueena.

”Oulu on vihdoin mukana reittikartallamme! Olemme työskennelleet ahkerasti useiden kuukausien ajan saadaksemme tämän puuttuvan palasen osaksi Suomen kohteitamme. Tämä on täydellinen hetki käynnistää lentoreitti Ouluun ja takaisin, ja reitti yhdistyy erinomaisesti muihin Lutfhansa Group -yhtiöiden reitteihin”, kommentoi Lufhtansa Group -lentoyhtiöiden Suomen maajohtaja Patrick Borg Hedley.   

Lentoyhteys avaa uuden portin Oulusta Keski-Eurooppaan

Liike-elämän näkökulmasta lentoyhteys avaa uuden portin Oulusta Keski-Eurooppaan.

”Tämä on historiallinen avaus, jonka myötä Oulun seudun yrityksille tulee uusia bisnesmahdollisuuksia tärkeällä Saksan markkina-alueella ja laajemminkin Keski-Euroopassa”, iloitsee BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

München on taloudellisesti yksi Saksan tärkeimmistä kaupungeista ja merkittävä kansainvälinen liike-elämän keskus. Münchenin seudulla sijaitsee lukuisia kansainvälisiä suuryrityksiä, esimerkiksi BMW:n, Siemensin ja Allianzin sekä Microsoftin Euroopan pääkonttorit. Uusi reitti tarjoaa kilpailukykyä lisääviä mahdollisuuksia lentorahdin osalta alueilla toimiville yrityksille.

München toimii myös merkittävänä liikenteen solmukohtana. Münchenin lentoasema, Franz Josef Straußin lentoasema on Saksan toiseksi suurin ja Euroopan seitsemänneksi suurin lentoasema, josta on hyvät jatkolentoyhteydet ympäri maailmaa niin liikematkustajille kuin vapaa-ajan matkailijoille. Kaupungista on myös erinomaiset rautatieyhteydet Saksan muihin suuriin kaupunkeihin ja Keski-Eurooppaan.

Oululaisten vapaa-ajan matkailijoiden näkökulmasta Baijerin alue on monipuolinen: alueelta löytyy alppimaisemia, linnoja ja tunnelmallisia kyliä. München on matkakohteena tunnettu muun muassa joulutoreistaan ja tapahtumistaan, kuten vuotuisesta Oktoberfest-olutjuhlasta sekä jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenistä. Alpeillekin on kaupungista vain parin tunnin junamatka.

Toiveena on, että lentoja ryhdytään varaamaan nopeasti

Lufthansan lennot Oulun ja Münchenin välillä tulevat myyntiin 18.7. alkaen.

Oulun Matkailu Oy:n ja BusinessOulun toiveena on, että matkoja aletaan varaamaan mahdollisimman nopeasti. Reitin jatkosta ensi kesälle päätetään jo tämän syksyn aikana. Kivisaari kertoo, että reitin kannattavuutta tullaan laskemaan siitä hetkestä eteenpäin, kun reitti avataan:

”Toiveenamme on, että reitin hyvä menestys takaisi sen jatkuvuuden ja toisi jatkossa myös kesällä matkailijoita Oulun seudulle. Lentoyhteys mahdollistaisi jatkossa myös liikematkustamisen ja oululaisten vapaa-ajan matkustamisen Euroopan suuntaan.”

Uuden lentoyhteyden toivotaan tuovan mukanaan tervettä kilpailua ja nostavan Oulun lentoaseman matkustajalukuja, jotka ovat koronavuosien jälkeen romahtaneet. Tavoitteena on, että Oulun lentoasema pysyy Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöitynä lentokenttänä.

”Reittiavaus on upea uutinen Oulun lentoasemalle, joka kantaa perinnettä tärkeänä osana Finavian lentoasemaverkostoa ja Suomen saavutettavuutta. Lufthansan reitti Keski-Eurooppaan parantaa Oulun seudun asukkaiden yhteyksiä maailmalle merkittävästi, yhdistäen heidät Münchenin lentoaseman kattavaan reittiverkostoon. Reitti myös avaa jälleen uuden yhteyden Saksasta pohjoiseen suuntautuvalle matkailulle”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Valtiontuet: Komissiolta jatkoaikaa alueellisten lentoasemien toimintatuelle

Euroopan komissio on pidentänyt mahdollisuutta myöntää toimintatukea tietyille alueellisille lentoasemille 4. huhtikuuta 2027 saakka. Tukimahdollisuus perustuu komission vuonna 2014 antamiin suuntaviivoihin, jotka koskevat valtiontukea lentoasemille ja lentoyhtiöille. Suuntaviivoihin ei tehdä muita muutoksia.

Vuonna 2014 annetut lentoasemien ja lentoyhtiöiden valtiontuen suuntaviivat antavat EU-maille tietyin edellytyksin mahdollisuuden myöntää toimintatukea alueellisille lentoasemille, joiden matkustajamäärä on alle kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa. Tarkoituksena on kuitenkin, että kyseisten lentoasemien oma toiminta tulee tietyllä aikavälillä kattamaan kustannukset. Suuntaviivoissa asetetaan kymmenen vuoden siirtymäkausi, jonka aikana tällainen tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Siirtymäkauden oli määrä päättyä 4. huhtikuuta 2024.

Suuntaviivojen mukaan EU-maat voivat lisäksi myöntää toimintatukea avokätisemmin (eli korkeammalla tuki-intensiteetillä) lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 700 000 matkustajaa ja joiden on muita vaikeampaa päästä kustannuskattavuuteen. Tätä alun perin viideksi vuodeksi kaavailtua mahdollisuutta jatkettiin vuonna 2018 siirtymäkauden loppuun eli huhtikuuhun 2024.

Vuoden 2014 jälkeen Euroopan ilmailuala on joutunut vakavaan kriisiin covid-19-pandemian sekä sen leviämisen ehkäisemiseksi käyttöön otettujen terveys- ja matkustusrajoitusten vuoksi. Myös energiakriisi, joka seurasi Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämää hyökkäyssotaa, on vaikeuttanut alan tilannetta entisestään varsinkin kasvattamalla merkittävästi lentoasemien energiakustannuksia. Etenkin alueellisten lentoasemien tulot ovat supistuneet ja kustannukset nousseet, mikä on vaikuttanut kielteisesti niiden kannattavuuteen. Tämä voisi johtaa tiettyjen alueellisten lentoasemien sulkemiseen, mikä puolestaan voisi vaikuttaa kielteisesti liikenneyhteyksiin eri puolilla EU:ta.

Näiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi komissio on päättänyt pidentää kolmella vuodella siirtymäkautta, jonka aikana EU-maat voivat myöntää tukea alueellisten lentoasemien toimintakustannusten kattamiseen. Siirtymäkausi jatkuu nyt 4. huhtikuuta 2027 saakka. Näin EU-maat voivat tukea alueellisia lentoasemia, jotta niistä tulisi kustannuskattavia ja kannattavia. Myös vuotuiselta matkustajamäärältään enintään 700 000 matkustajan lentoasemia koskevaa erityisjärjestelyä jatketaan 4. huhtikuuta 2027 saakka.

Komissio julkaisi vuonna 2022 kannanottopyynnön, jossa pyydettiin kommentoimaan komission aikomusta puuttua alueellisten lentoasemien tilanteeseen. Useimmat vastanneista korostivat, että jatkoaika on tarpeen, jotta voidaan kompensoida koronaviruspandemian vaikutusta alueellisten lentoasemien kykyyn päästä kustannuskattavuuteen.  Kannanottopyyntöön saadut vastaukset löytyvät täältä.

Komissio järjesti toukokuun 2023 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana julkisen kuulemisen, jossa pyydettiin esittämään näkemyksiä komission ehdotusluonnoksesta, jolla jatketaan lentoasemien ja lentoyhtiöiden valtiontuen vuoden 2014 suuntaviivojen voimassaoloaikaa.

Icelandair tilaa uutena asiakkaana 13 A321XLR -konetta Airbusilta

Islantilainen lentoyhtiö Icelandair on tilannut Airbusilta 13 A321XLR-lentokonetta. Sitova tilaus tekee yhtiöstä uuden Airbus-asiakkaan. Icelandair aikoo myös liisata neljä A321LR-konetta.

A321XLR:n erittäin pitkä kantama antaa Icelandairille kyvyn tarttua uusiin mahdollisuuksiin markkinoilla. Lentokone auttaa lentoyhtiötä myös alentamaan käyttökustannuksiaan ja tarjoamaan matkustajille mukavan lentokokemuksen, ja se tukee yhtiötä sen omissa vastuullisuustavoitteissa.

”Tehokkaat A321XLR-lentokoneet vahvistavat liiketoimintamalliamme, parantavat joustavuuttamme ja tuovat mahdollisuuksia kasvaa tulevaisuudessa. New myös tukevat vastuullisuustoimiamme. Ensimmäisen lentokoneen toimitus on aikataulutettu vuodelle 2029. Suunnitelmiemme mukaan meillä on kuitenkin neljä Airbus-konetta käytössä ennen kesää 2025, ja olemme nyt tehneet vuokrasopimuksen uudesta A321LR-koneesta kumppanimme SMBC Aviation Capital Limitedin kanssa”, Icelandairin toimitusjohtaja Bogi Nils Bogason sanoo.

”Olemme hyvin ylpeitä saadessamme Icelandairin uudeksi asiakkaaksemme. Hyödyntämällä A321XLR:n suorituskykyä yhtiö voi jatkaa vastuullista kasvua ja pienentää hiilidioksidipäästöjään merkittävästi”, Airbusin kaupallinen johtaja Christian Scherer sanoo.

A321XLR on A320neo-koneiden seuraava kehitysaskel. Se vastaa markkinoiden tarpeeseen entistä pidemmän kantaman ja hyötykuorman lentokoneista, jotka luovat lisää arvoa lentoyhtiöille. Koneen kantama on jopa 4 700 merimailia eli noin 8 700 kilometriä – 15 prosenttia enemmän kui A321LR-koneella. XLR-version polttoaineen kulutus on 30 prosenttia pienempi matkustajapaikkaa kohden kuin edellisen sukupolven kilpailevilla koneilla, ja sen typpioksidipäästöjä ja melua on vähennetty.

Matkustajille A321XLR:n uusi matkustamo tarjoaa parhaan matkustuskokemuksen. Istuimet ovat kaikissa luokissa yhtä mukavia kuin laajarunkokoneissa, mutta kustannukset ovat kapearunkokoneen luokkaa.

Toukokuun 2023 loppuun mennessä Airbus oli saanut A320neo-perheen lentokoneista yli 8 750 tilausta 136 asiakkaalta ympäri maailmaa.

Transaviabaltika lopettaa lennot Helsinki–Savonlinna-reitillä – uusi kilpailutus tulossa

Transaviabaltika lopettaa Helsingin ja Savonlinnan väliset reittilennot joulukuussa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Savonlinnan kaupunki tulevat aloittamaan uuden julkisen tarjouskilpailun reitille. Uusi liikenne voisi alkaa aikaisintaan 1.4.2023.

Lentoyhtiö Transaviabaltika voitti tarjouskilpailun säännöllisen lentoliikenteen hankkimiseksi Helsingistä Savonlinnaan viime syksynä. Yhtiö aloitti lennot 4.10.2021, ja niiden oli määrä jatkua 20.12.2024 saakka. Transaviabaltika, Savonlinnan kaupunki ja Traficom ovat yhteisymmärryksessä päättäneet ostoliikennesopimuksen 17.12.2022 alkaen Transaviabaltikan aloitteesta.

– Tavoitteenamme on saada lentoliikenne Savonlinna-Helsinki välille käyntiin uudelleen mahdollisimman nopeasti, jotta aiheutunut häiriö elinkeinoelämälle jäisi mahdollisimman lyhyeksi, toteaa vs. elinkeinojohtaja Juha Turtiainen.

Savonlinnan kaupunki ja Traficom ovat päättäneet käynnistää uuden kilpailutuksen mahdollisimman pian. Uuden kilpailutuksen mukainen liikenne voisi alkaa aikaisintaan 1.4.2023 ja se tulisi kestämään vuoden 2025 loppuun asti.

– Tarjouspyyntö tullaan julkaisemaan lähiviikkoina. Kilpailutuksessa tullaan kilpailuttamaan aiemman mukaisesti pääsääntöisesti kahta edestakaista lentoa Savonlinnan ja Helsingin välille arkipäivisin, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

Hankinnan kustannuksista vastaavat Savonlinnan kaupunki ja valtio. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla pyritään turvaamaan erityisesti Savonlinnan elinkeinoelämälle tarpeelliset yhteydet. Traficomin reitille asettama julkisen palvelun velvoite antaa minimitason kilpailutukseen osallistuville lentoyhtiöille. Kaikilla EU:n alueelle sijoittuneilla lentoyhtiöillä, jotka täyttävät kilpailutuksen vähimmäiskriteerit, on mahdollisuus jättää tarjous.

Finnair valittiin jälleen Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi

Lentomatkustajat ovat jälleen valinneet Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Skytraxin World Airline Awards 2022 -tutkimuksessa. Tämä on 12. peräkkäinen kerta, kun Finnair saa tämän tunnustuksen.

”Olemme otettuja tästä tunnustuksesta, joka kertoo jokaisen finnairilaisen vahvasta sitoutumisesta sujuvan matkustuskokemuksen tuottamiseksi asiakkaillemme”, Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Tiina Tissari sanoo. ”Toimintaympäristömme ei ole ollut helppo kuluneiden kahden vuoden aikana, mutta huomiomme on aina ollut asiakkaissa. Haluan kiittää koko Finnair-tiimiä ja kumppaneitamme eri puolilla verkostoamme upeasta työstä asiakkaidemme hyväksi.”

Finnair panostaa jatkossakin asiakaskokemukseen ja keskittyy erityisesti operatiiviseen luotettavuuteen, digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja valinnanvaran tarjoamiseen asiakkaille.

World Airline Awards on maailman suurin, vuosittainen lentomatkustajien tyytyväisyyttä mittaava tutkimus. Tutkimuksessa mukana olleiden lentoyhtiöiden asiakaspalvelua arvioitiin kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentoasemilla.

Matkustajamäärät vaihtelivat tuetuilla maakuntalennoilla merkittävästi

Valtio on tukenut reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita markkinaehtoisia lentoyhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on koonnut tilastotietoja tuetuista lennoista kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022. Tilastot muun muassa osoittavat, että valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin lennoilla Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.

Traficom sai tehtäväkseen kilpailuttaa alkuvuonna 2021 säännölliset reittilennot Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille korvaamaan koronan myötä lakanneita lentoyhteyksiä. Kilpailutus perustui eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin. Lennot aloitettiin toukokuussa 2021 ja niitä lennettiin elokuuhun 2022 asti, kun eduskunta päätti hyödyntää sopimuksen optiokauden. Koko kauden pituus oli noin vuosi ja kolme kuukautta.

Edestakaisia lentoja oli keskimäärin kaksi kertaa arkipäivässä suorilla yhteyksillä ja kolme kolmiolentoa Kemi-Kokkola-Helsinki välillä. Polttoaineen hinta nousi merkittävästi keväällä 2022, minkä takia Traficom päätti laskea kesän ajaksi lentojen palvelutasoa, jotta lentoliikenteen hankinta pysyi sille myönnetyssä 13,8 miljoonan euron kokonaisbudjetissa.

Traficomin julkaisemissa tilastoissa tarkastellaan muun muassa näiden lentojen matkustajamääriä, lentovuorojen täyttöasteita, valtion maksamaa keskimääräistä lentojen hintaa ja matkustajakohtaista hintaa eri reiteillä.

Matkustajamäärät vain murto-osa vuoden 2019 tilanteesta

Lentomäärät maakuntakentille ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Viidellä maakuntakentällä oli vuonna 2000 yhteensä 800 000 matkustajaa. 2010-luvulla matkustajamäärä tasaantui 400 000 matkustajan tuntumaan, minkä verran se oli vielä vuonna 2019. Koronan myötä matkustajamäärät putosivat rajusti, ja 2020 matkustajia oli enää 76 000.

Vuoden 2021 lennot koostuivat lähes pelkästään valtion tukemien lentojen matkustajista. Valtion tukemilla lennoilla oli viime vuonna yhteensä vajaat 60 000 vuotuista matkustajaa. Matkustajamäärien vertailussa on hyvä huomioida myös palvelutaso, joka on valtion tukemilla lennoilla ollut luonnollisesti heikompi kuin markkinaehtoisesti tuotettuna.

Kuva 1: Lentokenttäkohtaiset matkustajamäärät viidellä maakuntalentokentällä vuosina 1998–2022. Kuva 2: Viiden maakuntalentokentän matkustajamäärät kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022.

Viidelle maakuntalentokentälle maksetun valtion tuen määrä vuosina 2021 ja 2022.

Lentojen kysynnässä on luontaisesti vuoden kierron vaihtelua, minkä rinnalle on tullut koronan luoma epävarmuus. Tarkasteltaessa matkustajamäärien kehitystä kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022 käy ilmi, että matkustajamäärät ovat vain murto-osa kahden vuoden takaiseen vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.

Matkustajamääriin on vaikuttanut myös lentojen palvelutaso. Vuodenvaihteessa 2021–2022 matkustajamäärät notkahtivat voimakkaasti kuten myös heinäkuussa, jolloin myös palvelutaso oli alhaisempi.

“Lentomatkustamisen kysyntä ja tarjonta hakevat uutta tasapainoa kaikkialla. Lentomatkustamisen tulevaisuuden volyymit tullaan etsimään muuttuneessa yhteiskunnassa samalla, kun polttoaineiden hinnat ovat edelleen korkeat ja epävarmat”, toteaa johtaja Pipsa Eklund. .

Paras täyttöaste Kajaanin lennoilla, heikoin Jyväskylän

Valtion tukemilla lennoilla on tavoiteltu valtakunnallisen saavutettavuuden ylläpitoa ja lentoliikenteen kannattelua kohti taloudellisesti mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen paluuta. Nykyisillä matkustajamäärillä valtion tuki on ollut merkittävä. Matkustajamäärät ovat vaihdelleet lennoittain merkittävästi, osa vuoroista on ollut täysiä ja osa tyhjiäkin.

Täyttöasteet kuvaavat kuinka monta matkustajaa on ollut suhteessa koneen istumapaikkoihin. Tilastojen mukaan täyttöasteiltaan heikoimmat lennot ovat olleet Jyväskylään ja parhaimmat Kajaaniin. Valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut suurin Jyväskylään ja alhaisin Kemiin.

Seuraava kilpailutettu kausi alkaa 31.10.2022, ja lentokauden pituus on korkeintaan 9 kuukautta heinäkuun 2023 loppuun.

Lentokauden alku toukokuussa 2021 ja päättyminen elokuussa 2022 hoidettiin joustavasti hieman eri aikoihin eri maakuntakentillä. Tämän vuoksi Traficomin tilastotarkastelu on rajattu jaksoon kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022.

80 vuotta kadoksissa ollut lentäjä löydettiin Päijänteestä

Rajavartiolaitoksen sukellusryhmän ottama kuva hävittäjä VL Pyry PY-6:n moottorista

Laaja etsintäyhteistyö on tuottanut tulosta ja jatkosodan aikana kadonneen harjoitushävittäjän osia sekä lentäjä löytyivät Asikkalasta, Päijänteestä.

Asikkalasta, Päijänteen Asikkalanselältä, paikannettiin tiistaina 23.8.2022 jatkosodan aikaisen Ilmavoimien harjoitushävittäjän VL Pyry, tunnukseltaan PY-6, jäänteet. Havainnon lentokoneesta teki hämeenlinnalainen viistokaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen.

Vänrikin ohjaama PY-6 oli noussut 9.9.1943 iltapäivällä Asikkalan Vesivehmaan lentokentältä suorittamaan toisen VL Pyry harjoitushävittäjän (PY-23) kanssa etsintä- ja taisteluharjoitusta. Harjoituksen aikana PY-6 syöksyi pystyssä noin 1000 metristä tuntemattomasta syystä Päijänteen pintaan. Tapahtumalle oli ainakin kaksi harjoituksen ulkopuolista silminnäkijää.

Ilmavoimat paikansi heti syyskuussa 1943 putoamispaikan ja siellä suoritettiin tutkimuksia sekä naaraamalla että myös kahden sukeltajan voimin yhdeksän päivän ajan. Tutkinnan tuloksena löydettiin mm. koneen runko ja kuomu. Lentäjää ei kuitenkaan vuoden 1943 etsinnöissä löydetty.

Uudet etsinnät aloitettiin 2021

PY-6 hylyn osia ja lentäjää on etsitty usean toimijan voimin ainakin 1970-luvulta saakka. Syyskuussa 2021 sukellusseura Lahden Pingviinit ry aktivoi etsinnät uudelleen, tällöin lentokoneen osia ei kuitenkaan paikannettu. Syyskuun 2021 etsinnöistä YLE:n tekemän radiouutisen myötä tapauksen selvittämisestä kiinnostui myös viistokaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen Hämeenlinnasta. Ylönen on suorittanut itsenäisesti viistokaikuluotauksia ROV-kameralla marraskuusta 2021 elokuuhun 2022.

Tiistaina 23.8.2022 Ylönen ilmoitti Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitiselle löytäneensä lentokoneen ja lähetti hänelle vedenalaisia valokuvia. Ylösen valokuvista ja saaduista paikkatiedoista Laitinen vahvisti PY-6 hylyn jäänteiden löytyneen sekä vahvisti myös muita Ylösen tekemiä havaintoja. Paikalta löytyi mm. samanlaiset saappaat, joita tuon ajan hävittäjälentäjät ovat käyttäneet. Laitinen ilmoitti Hämeen poliisille löydöstä 25.8.2022 ja tapahtumasta aloitettiin kuolemansyyn tutkinta.

Etsinnöissä tehtiin laajaa yhteistyötä

Hämeen poliisin virka-apupyynnöstä Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turvan sukellusryhmä teki alueella 3. -5.9.2022 paikkatutkinnan, jonka tuloksena sekä koneen osia että konetta lentänyt vänrikki löytyivät. Operaation aikana vesistöön tehtiin useita sukelluksia ja lopuksi myös lentäjän jäänteet nostettiin ylös.

Hämeen poliisi haluaa kiittää etsinnät uudelleen aktivoitunutta Lahden Pingviinit ry:tä, yrittäjä Kari Ylöstä tekemästään löydöstä ja dokumentaatiosta, Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turvan sulkeltajaryhmää tapahtumapaikkatutkinnasta, Hauhon VPK:ta kalustoavusta sekä Suomen Ilmailumuseon intendentti Matias Laitista historia- ja etsintätiedoista. Löytö on historian valossa poikkeuksellinen: kadonneena lähes 80 vuotta ollut lentäjä on löytynyt ja hän pääsee vihdoin viimeiseen leposijaansa lähelle omaisiaan.

Norwegian kuljetti kaksi miljoonaa matkustajaa elokuussa

Kesälomien viimeisinä viikkoina Norwegian lensi kohteisiinsa kaksi miljoonaa matkustajaa. Lentojen säännöllisyys oli lähes 100 prosenttia ja käyttöaste lähellä 86 prosenttia.

– Elokuu merkitsee kesän päättymistä ja Norwegianille se merkitsi jälleen vahvaa suorituskykyä. Liikennöimme suunnitellun ohjelman mukaan ja lensimme lähes kaikki aikataulun mukaiset lennot. Olemme erityisen iloisia tulevan syksyn varausten kehityssuunnasta ja liikematkustajien paluusta, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Geir Karlsen.

Norwegian lensi 1 996 211 matkustajaa elokuussa, kun elokuussa 2021 matkustajia oli 790 220. Käyttöaste oli elokuussa 85,5 prosenttia. Kapasiteetti (ASK) oli 2 998 miljoonaa istuinkilometriä ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 2 563 miljoonaa istuinkilometriä. Norwegian liikennöi elokuussa keskimäärin 69 lentokonetta ja lensi 99,7 prosenttia aikataulun mukaisista lennoista. Täsmällisyys, mitattuna lentojen määrällä, jotka lähtivät 15 minuutin sisällä aikataulun mukaisesta ajasta, oli elokuussa 63 prosenttia. Kaikista lennoista 96,5 prosenttia saapui kuitenkin aikataulussa tai enintään tunnin myöhässä.

– Euroopan lentokenttien ruuhkat ovat alkaneet helpottaa viime aikoina, mikä on myönteistä toiminnallemme, mutta mikä tärkeintä, myös asiakkaidemme matkustuskokemukselle. Yleisesti toimialan kannalta on mieltäylentävää, että jatkamme paluuta normaalitoimintoihin ilmailulle poikkeuksellisten vuosien jälkeen, sanoo Geir Karlsen.

Elokuussa Norwegian avasi uuden suoran reitin Trondheimin ja Manchesterin välillä. Elokuun lopulla ja syyskuussa yhtiö on juhlinut 20-vuotisjuhlaansa ja aloittanut tulevan syksyn ja talvikauden lentojen myynnin.

Finnair voitti viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutuksen kaikilla reiteillä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt julkisen tarjouskilpailun päätökset reittilentoliikenteen hankkimiseksi valtion tukemana Helsingin ja viiden maakuntalentoaseman välille. Finnair voitti kilpailutuksen kaikilla reiteillä. Lennot alkavat 31.10.2022.

Säännölliset reittilennot kilpailutettiin Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välille sekä kolmioreittinä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välille ajalle 31.10.2022–30.7.2023.

Kilpailutukseen tuli tarjouksia neljältä lentoyhtiöltä: Amapola Flyg AB, DAT A/S, NyxAir OÜ ja Finnair Oyj. Joensuun reitti sai kolme tarjousta, Kajaanin ja Jyväskylän kaksi ja Kemi-Kokkolan reitti yhden. Kilpailutuksen ratkaisuperusteena oli hinta kaikkien tarjouspyynnön asettamien vaatimusten täyttävien tarjoajien kesken.

“Olemme tehneet hankintapäätöksen ja aloitamme nyt sopimusneuvottelut Finnairin kanssa. Neuvottelut pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian ja lennot alkamaan suunnitellusti 31.10.2022”, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

Edestakaisia lentoja tulee olemaan korkeintaan kaksi kertaa arkipäivässä suorilla yhteyksillä ja kolme kolmiolentoa Kemi-Kokkola-Helsinki välillä. Jyväskylään lennot päättyvät jo 23.6.2023, ja lyhyempi kausi on huomioitu hieman parempana palvelutasona eli lentoja on viikossa yksi enemmän.

“Meidän voi olla mahdollista nostaa hieman palvelutasoa kentille kauden aikana, sillä hankinta alitti budjetin suunnitelman mukaisesti.  Meidän tulee kuitenkin huomioida mahdollinen polttoaineen hinnan nousua ja varautua siihen. Palvelutaso tulee jäämään hieman alhaisemmaksi kuin edellisellä kaudella”, Eklund sanoo. Saatujen tarjousten hinta oli 13,7 miljoonaa euroa.

Maakuntalentojen tukeminen eduskunnan päätös

Kilpailutus perustuu eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin ja aiempaan vuonna 2020 tehtyyn väliaikaiseen ratkaisuun, jolla pyritään yhdessä kaupunkien kanssa uudelleen rakentamaan markkinaehtoinen lentoliikenne viidelle lentoasemalle koronapandemiaa edeltävää tasoa kohti.

Eduskunta hyväksyi 11.3.2022 vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 17 miljoonan euron määrärahan, joka voidaan käyttää lentoliikenteen julkisen palveluvelvoitteen kustannusten kattamiseen. Traficom on asettanut julkisen palveluvelvoitteen reittiväleille.

Hankintapäätös 5.9.2022: Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan säännöllisen lentoliikenteen harjoittaminen

Lentomatkailun ongelmista johtuvien vahinkojen määrä kasvoi 300 % heinäkuussa

Ifin vahinkotilastojen mukaan myöhästyneistä ja kadonneista matkatavaroista sekä myöhästyneistä lennoista johtuneet vahinkoilmoitukset kolminkertaistuivat kuluvan vuoden heinäkuussa verrattuna vuoteen 2019.

Lentomatkailu on palannut pandemiaa edeltäville tasoille kuluvana vuonna. Kesän aikana alalle iski henkilöstöpula, joka on johtanut peruuntuneisiin lentoihin, lentojen sekä matkatavaroiden myöhästymisiin. Tämä näkyy myös Ifin vahinkotilastoissa.

Kuluvan vuoden heinäkuussa Ifille tehtiin yli kolminkertainen määrä vahinkoilmoituksia myöhästyneistä tai kadonneista matkatavaroista sekä myöhästyneistä lennoista verrattuna vuoeteen 2019 eli pandemiaa edeltävään aikaan.

– Heinäkuu oli selvästi ongelmallisin kuukausi, mutta lentoalan haasteet näkyivät koko kesän ajan. Kesä-elokuussa vahinkoja ilmoitettiin 80 prosenttia enemmän vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Ifin matkavakuutusten tuotepäällikkö Jukka Heinämäki.

Samanlaisia ongelmia on ollut muissakin Ifin toimintamaissa. Ruotsissa myöhästyneisiin lentoihin tai matkatavaroihin liittyvät vahingot ovat kasvaneet 92 prosenttia kuluvana vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Norjassa kasvua on ollut 23 prosenttia.

– On hyvä tarkistaa vakuutusturva ennen matkalle lähtöä. Kotivakuutus korvaa turvatasosta riippuen myös matkatavaroita, jos ne varastetaan tai rikkoontuvat. Matkatavaroiden myöhästyessä, kadotessa tai rikkoutuessa lennon tai kuljetuksen aikana on lentoyhtiö yleensä ensisijaisesti vastuussa aiheutuneesta vahingosta, Heinämäki muistuttaa.

Vinkkejä matkalle:

  • Älä matkusta vakuuttamatta itseäsi ja tavaroitasi ja varmista, että vakuutusturvasi on kattava.
  • Varmista aina, että saavut lentokentälle hyvissä ajoin. Jos myöhästyt lennoltasi myöhästymisen ja jonotuksen vuoksi lentokentällä, vakuutus ei yleensä korvaa sitä.
  • Jos lento tai matkatavarat viivästyvät (yli kuusi tuntia) ja sinulla on sen korvaava vakuutus, on tärkeää, että teet heti ilmoituksen matkanjärjestäjälle tai lentoyhtiölle. Säilytä kaikki viivästystä koskevat asiakirjat, sillä sitä voidaan tarvita vakuutusyhtiölle ilmoittaessasi.
  • Tiesitkö, että matkalla voit käyttää etälääkäriä? Se sopii hyvin vaivoihin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista. Saat palvelua suomeksi ja etälääkäri voi kirjoittaa reseptin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin.
  • Älä unohda matkavakuutuskorttia. Digitaalinen kortti kulkee kätevästi mukana matkalla.
  • Lue lisää Ifin matkavakuutuksesta.